"Ilmaston tahallinen kuumentaminen on aikamme suurin rikos"

Tänään 7.9.2022 yhteensä 22 elokapinallista sai niskoittelutuomion Helsingin käräjäoikeudessa. Heidät tuomittiin 10 päiväsakkoon kukin. Juttu koski vuoden 2021 Kesäkapinan Mannerheimintien mielenosoitusta. Syytteitä mielenilmauksesta käsitellään useissa eri istunnoissa.

Julkaisemme nyt joidenkin oikeudessa puhuneiden puheenvuoroja ja reflektointia, koska niistä aukeaa hyvin se, mikä Elokapina on ja miksi erilaiset ihmiset voivat kokea tarvetta osallistua tämänkaltaiseen toimintaan.

Yhteistä lausumille on se, että osallistujat kokevat nykyiset poliittiset toimet ja ylipäänsä yhteiskunnan suunnan kestämättöminä ja velvollisuudekseen toimia ennen kuin on liian myöhäistä — tai minimoida vahingon ja kärsimyksen, joita ilmastokriisi jo nyt aiheuttaa.

"Aikamme vaatii radikaalia rehellisyyttä ja solidaarisuutta"

Istuin oikeussalissa 25.8.2022, koska olin istunut edellisenä kesänä kadulla. Istuin kadulla osoittamassa mieltäni, koska sen laidalta meitä ei kuunnella.

Kuluneen kesän luonnonkatastrofien uutistulva on viimeistään osoittanut asiamme - ilmastokriisin - vakavuuden myös Euroopassa, vaikkakin tuhoisat muutokset ovat vaikuttaneet Globaalissa Etelässä jo vuosikausia. Kriisin huomioiminen mediassa ja julkisessa puheessa on normalisoitunut, mutta ei kuitenkaan välittynyt poliittisiksi teoiksi.

Istuimme oikeussalissa, koska meillä on toimiva oikeusjärjestelmä. Oikeusjärjestelmän tehtävä on ylläpitää yhteiskunnallista järjestystä ja rauhaa. Tuleva laaja-alainen yhteiskunnallinen muutos on vääjäämätön, ja mikään ei uhkaa yhteiskunnallista rauhaa rankemmin kuin katastrofit, kuivuus ja ruokapula, jotka saattavat myös johtaa sotiin. Haluaisin nähdä oikeusjärjestelmämme olevan mukana muutoksessa aktiivisena, rakenteita uudistavana toimijana.

Kuinka kauan tämän kaikkia koskevan asian puolesta toimivia aktivisteja vielä kohdellaan rikollisina? En voi olla vertaamatta toimintaamme siihen, että erilaiset urheilutapahtumat, remontit ja lätkän maailmanmestaruudet tukkivat kadut ilman vastustusta. Kadun tukkiminen ja kiertoreitin valitseminen ei siis sinänsä ole ylitsepääsemätön ongelma, vaan toiminnan vastaanotto kertoo enemmänkin yhteiskuntamme syvistä arvoista.

Jos voisimme nyt kollektiivisesti kokea tulevaisuuden, toimisimme kaikki heti. Pysäyttäisimme arkielämän, ja vaatisimme muutosta. Tämä “tulevaisuus”, josta mediakin jatkuvasti varoittelee, on kuitenkin koettavissa jo pahimmin kriisistä kärsivillä alueilla. Myös tieteelliset tutkimukset ovat niin huolestuttavia, että niitä saattaa jopa kieltäytyä uskomasta. Kriisi on niin kuumottava, että kiireessä siltä on yksinkertaisesti helpompi sulkea sydämensä.

Ymmärrän myös, että muutos pelottaa, ja erityisesti Suomessa säännöt ovat sääntöjä. Nyt olisi kuitenkin löydettävä rohkeutta aktiiviseen muutokseen tähtäävään toimintaan. Muutos on edessä joka tapauksessa, joten vanhoihin kaavoihin ja sääntöihin jumittuminen tulee rikkoutumaan halusimme sitä tai emme. Teemmekö tarvittavat päätökset tietoisesti vai pakon edessä, se on ajastamme kiinni. Aikamme vaatii radikaalia rehellisyyttä ja solidaarisuutta. Tiettyjen ihmisryhmien edun ajamisen aika on tikittävä pommi. Romahtaneessa sivilisaatiossa ei ole oikeusjärjestelmää.

Aktivistien oikeuskäsittely kuluttaa turhaan paljon yhteiskuntamme resursseja, jotka olisi voitu käyttää toisin. Täällä on paljon apua tarvitsevia. Me yritimme auttaa, mutta keinomme ovat kyseenalaiset koska meillä ei ole valtaa. Heillä, joilla on valtaa, tulisi nyt käyttää sitä oikein.

En voi ajatella olevani rikollinen, koska vaadin muutosta kaikkien hyväksi harjoittamalla kansalaistottelemattomuutta historiallisessa tilanteessa, missä mikään muu ei ole auttanut.

”Olen syyllinen johonkin paljon vakavampaan”

Käsittelyssä tuli keskeisesti esille kysymyksiä pakkotilasta, anarkiasta, demokratiasta ja kohtuuttomuudesta.

Syyttäjä esitti, että pitää olla välitön ja pakottava vaara, jotta teon rankaisemattomuutta voi perustella sillä että on pakkotila. Aluksi taustoitan sitä, miksi mielestäni on olemassa tällainen välitön ja pakottava vaara.

Toissaviikolla Helsingin Sanomat kirjoitti, että ”kesä 2022 on varoitus siitä, mitä Euroopalla on edessä”. Esimerkiksi yli puolet Euroopan pinta-alasta kärsii kuivuudesta, joka on saattaa olla pahin 500 vuoteen.

Ongelmat eivät rajoitu Eurooppaan. Tänä kesänä Yhdysvaltojen viranomaiset varoittivat yli 100 miljoonaa ihmistä pysymään sisätiloissa kuumuuden ja kosteuden takia. Tämä on yli kolmasosa Yhdysvaltojen väestöstä. Maailman ruokaohjelma WFP:n mukaan kuivuuden takia Afrikan sarvessa 22 miljoonaa ihmistä on nälkiintymisvaarassa.

Näitä uutisia voisi jatkaa manner mantereelta, ja ne ovat vain ensimakua tulevasta.

Ilmastonmuutos on käynnissä oleva katastrofi. Se on suurempi uhka kuin koronapandemia tai yksikään sota, mikä koskaan on käyty.

Katastrofin syy ovat ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöt. Ei ole liioiteltua sanoa, että niiden nopea ja mittava vähentäminen on inhimillisen sivilisaation kohtalonkysymys.

Kun demokratia tuli esille, on aiheellista todeta, että tämä uhka ymmärretään laajasti. Tiedebarometrin mukaan suomalaisista 73% on sitä mieltä, että ”ilmastonmuutoksen eteneminen on todellinen ja vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia”.

Sanna Marinin hallitus onkin hallitusohjelmassaan tunnistanut, että ilmastonmuutoksen yhdeksi ihmiskunnan vakavimmaksi ongelmaksi, joka vaatii nopeita toimia. Siinä hallitus on myös sitoutunut lämpenemisen pitämiseen 1.5 asteessa Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Teot eivät kuitenkaan vastaa sanoja.

Jos haluttaisiin kahden kolmasosan todennäköisyydellä pitäytyä 1.5 asteen lämpenemisessä, niin nykyisillä päästöillä Suomen kaasuhuonekaasubudjetti olisi käytetty ennen vuotta 2025. Sen jälkeen pitäisi olla hiilineutraali.

Tämä vaatii välittömiä ja massiivisia toimia.

Hallitus kuitenkaan ei ole tunnustanut hätätilaa eikä ryhtynyt sen vaatimiin toimiin.

Päinvastoin, hallitus on joissain suhteissa jopa mennyt toiseen suuntaan ja kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Hallituksen enimmäkseen omistaman Fortumin tytäryhtiö Uniper on avannut uuden Datteln4-hiilivoimalan Saksaan, hallitus on rahoittanut turpeenpolttoa sekä jopa lyhyitä kotimaan lentoja, ja niin edelleen.

Minä olen tukenut sellaisia ehdokkaita poliittiseen virkaan, jotka ovat kertoneet ymmärtävänsä tilanteen vakavuuden ja sanoneet nyt pitää toimia. Olen äänestänyt heitä, ja olen kirjoittanut julkisesti että toimiin pitää ryhtyä nyt. Kun nämä edustuksellisen demokratian keinot on käytetty mutta hallitusohjelman kirjauksia ei toteuteta, olen osoittanut mieltä rauhanomaisesti.

Mielenosoituksesta aiheutunut haitta ei ollut kohtuuton. Kuten poliisin todistaja kertoi, pelastuslaitokselta ei oltu kerrottu, että mielenosoitus Mannerheimintiellä tukkisi heille tärkeitä reittejä. Kuten on todettu, mielenosoituksen oli annettu jatkua kaksi päivää, ja liikenne oli ohjattu sen ohi, mikä sekin osoittaa, että haitta liikenteelle ei ollut kohtuuton, ja samaa olisi voinut jatkaa. Niinpä poliisi mielestäni ylitti toimivaltuutensa määrätessään mielenosoituksen lopetettavaksi.

Syyttäjä argumentoi, että vaikka poliisi olisi ylittänyt valtuutensa, sen käskyjä pitäisi silti totella. Hänen mukaansa yhteiskunta ei toimi, jos jokainen voi omantuntonsa mukaan arvioida miten toimia, koska se johtaa anarkiaan. Hän myös sanoi, että poliisin käskyjen laillisuus voidaan arvioida erikseen myöhemmin.

Jos poliisin antamia käskyjä pitää totella vaikka ne ovat lainvastaisia, niin se johtaa mielivaltaan. Vaikka poliisin toiminta arvioitaisiin myöhemmin, se ei muuta sitä miten käskyt ovat vaikuttaneet.

Voidaan kysyä mitä tapahtuisi, jos kaikki arvioisivat asioista omantuntonsa mukaan lain sijaan. Huomattavasti helpompi kysymys on kuitenkin se, mitä tapahtuisi, jos kaikki kyseenalaistamatta noudattaisivat nykyisiä sääntöjä – jotka ne ovat aiemmin olleet erilaisia ja tulevat jatkossa olemaan erilaisia. Silloin tapahtuisi se, mitä nyt tapahtuu, eli ilmastokatastrofi.

Mielenosoitus ei ollut kohtuuton. Kohtuutonta on se, miten me sallimme ilmastokriisin kasvaa päivä päivältä tuhoisammaksi.

Mielestäni olen syytön siihen rikokseen mistä minua tänään syytetään. Olen kuitenkin syyllinen johonkin paljon vakavampaan: siihen että en tee enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

(Tämä on muistinvarainen toisinto suullisesta esityksestä oikeudessa. Siihen on lisätty muutama taustoitus syyttäjän ja kanssavastaajien argumenteista, jotka oli juuri kuultu oikeudessa. Myönsin olleeni paikalla, saaneeni poliisin poistumiskäskyn ja jättäneeni noudattamatta sitä, mutta kielsin syyllistyneeni niskoitteluun, koska mielestäni poliisi ylitti toimivaltuutensa.)

Myönnättekö syyllistyneenne niskoitteluun?

"Kiistän syytteeni."

Kiistän sakkorangaistuksen perustelut vedoten siihen, että poliisi on ylittänyt toimivaltansa. En kiistä niskoittelua, tein tämän tietoisesti. Rikoslain luvun neljä pykälän viisi mukaisesti (4:5) vetoan pakkotilaan: Ilmaston tahallinen kuumentaminen on aikamme suurin rikos. Pyrin estämään suuremman rikoksen tapahtumista kohtuullisen häiriön aiheuttamisella.

Myös Suomen perustuslain luvun kaksi pykälän 20 (2:20) ympäristöperusoikeussäännöksen ensimmäisen momentin mukaan on jokaisen vastuulla suojella luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Tämä on minun velvollisuuteni.

Saman lakipykälän toisen momentin mukaan on julkisen vallan vastuulla taata jokaiselle terveellinen elinympäristö, jossa tässä tilanteessa julkinen valta, Suomen nykyinen hallitus ja valtiovalta, on epäonnistunut.

Loppulausunto:

Räsäsen ja Pohjosen lausuntoihin vedoten: Tämä kriisi koskettaa meitä kaikkia. Suomen valtion täytyy kantaa yhteinen vastuu kuten meidänkin.

Perustelen myös syitäni vedota pakkotilaan: Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perusoikeussäännöksen 30:n artiklan mukaan Suomen julkinen valta on myös tietoinen aiheutuneista vahingoista. Julkinen valta on siis syyllistynyt tahalliseen rikokseen, jossa terveellinen elinympäristö ei ole taattu.

Se, että ainoastaan ympäristöministeriö on aloittanut säännöllisen kriisiviestinnän vuonna 2021, ei riitä kattamaan vastuunottoa ilmaston tahallisesta kuumentamisesta ja todennäköisesti monien miljoonien henkien vaarantamisesta. Näin tapahtuu jo nyt.

Vuonna 2021 näimme konkreettisesti näyn siitä kuinka julkinen valta ja valtaa pitävät laitokset ja yritykset sivuuttivat mm. suuret öljyvuodot Meksikossa ja Perussa, jotka sytyttivät meren tuleen ja aiheuttivat merkittäviä haittoja ympäristölle. Myös Suomi jatkaa yhä fossiilienergian tukemista ja ulkoistaa päästönsä.

Pakkotilalakiin vetoaminen on mielestäni tässä tilanteessa täysin perusteltu, koska keskeytän kaiken tavanomaisen toimeni tuodessani välittömän uhan oikeuslaitoksen ja julkisuuden silmien eteen.

Näiden syiden johdosta sovellan rikoslain luvun neljä pykäliä viisi (4:5) ja seitsemän (4:7) perustellessani pakkotilaa ja poliisin toimivallan ylittämistä mielenosoituksessa: rikoslain rangaistusvastuun lievennys. Kuten aikaisemmin todistelin, olen ollut paikalla Mannerheimintiellä, olen saanut poistumiskäskyn ja tietoisesti jättänyt noudattamatta tätä ja koen sakkorangaistuksen olevan perustelematon.

Kiitos.