Elopsykologien vaatimukset tuleville kansanedustajille
Eduskuntavaalit käydään kuukauden päästä sunnuntaina 2.4.2023. Tulevan hallituskauden suurimpia haasteita tulevat olemaan ilmasto- ja ympäristökriisin konkreettinen torjunta sekä aiemman puutteellisen torjunnan aiheuttamiin haittoihin reagoiminen. Suomea koettelee myös akuutti mielenterveydenhoidon kriisi, jota ilmastomuutos ja luontokato pahentavat entisestään. Erityisen voimakkaasti tämä tulee näkymään tulevina vuosikymmeninä, jollemme tartu molempien kriisien tehokkaaseen torjumiseen välittömästi. Me Elopsykologit tunnemme mielenterveyden sekä turvallisen ja hyvinvoivan ympäristön arvon. Tiedämme myös, että suuri osa äänestäjistä jakaa kanssamme saman ymmärryksen ja toiveen näitä perusoikeuksia edistävästä politiikasta. Vaadimme, että tulevat päättäjämme kantavat kanssamme vastuun oikeudenmukaisesta, ekologisesta ja inhimillistä kärsimystä vähentävästä tulevaisuudesta vahvalla päätöksenteolla ja konkreettisilla toimilla, joissa annetuista lupauksista ja tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni. Haastamme myös jokaisen äänestäjän kysymään ehdokkaaltaan: sitoudutko Elopsykologien vaatimusten edistämiseen, ja miten aiot tulevana kansanedustajana toimia osana ilmasto- ja mielenterveyskriisien ratkaisua? Voit haastaa ehdokkaasi myös käyttäen Elopsykologien instagram-tililtä löytyvää pohjaa!
1. Ilmastokriisi on jo täällä, ja inhimilliseen katastrofiin on tartuttava välittömästi
Ilmasto- ja ympäristökriisi on valtava ihmisoikeuksien ja terveyden kriisi, jonka seuraukset näkyvät jo nyt. Vuonna 2022 Euroopassa kuoli yli 15 000 ihmistä kuumuuden takia, ja kesä oli Euroopan kaikkien aikojen kuumin [1,2]. Vaikutukset ovat suurimmat globaalissa etelässä ja kuormittavat eniten heikoimmissa asemissa olevia ihmisryhmiä. Pakistanin vuoden 2022 tulvien jäljiltä lähes 8 miljoonaa ihmistä oli edelleen vuoden 2023 alussa vailla kotia [3]. Poliitikkojen on toimittava nopeasti ilmasto- ja ympäristökriisin torjumiseksi, jotta tällä hetkellä ilmenevät vaikutukset eivät muutu laajamittaiseksi ilmastokatastrofiksi.
Psykologeina meillä on vastuu työskennellä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi, ja vaadimme tätä samaa myös poliitikoilta. Ilmastokriisin torjumisen lisäksi poliitikkojen on sitouduttava vähentämään sen puutteellisesta torjumisesta johtuvaa inhimillistä kärsimystä sekä Suomessa että globaalisti.
Ihmisten fyysisen ja psyykkisen terveyden turvaamiseksi julkisen terveydenhuollon kantokykyä tulee parantaa tuntuvasti. Kuumuus lisää psyykkistä kärsimystä, itsemurhariskiä ja psyykkisen tuen tarvetta erityisesti ihmisillä, joilla on olemassa oleva mielenterveysongelma. Lisäksi esimerkiksi elinkeinojen menettäminen, äärimmäiset sääilmiöt sekä talvien lisääntyvästä pilvisyydestä johtuva valon määrän väheneminen voivat lisätä mielenterveysoireilua ja siten psyykkisen tuen tarvetta [4,5]. Koska ilmastonmuutokseen ei ole tartuttu ajoissa ja sen vaikutukset kestävät jopa tuhansia vuosia [6], konkreettisten ilmastotekojen lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden täytyy tukea ihmisiä pärjäämään ilmastoahdistuksen kanssa. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tulee taata kaikille asuinpaikasta, kansalaisuudesta ja varallisuudesta riippumatta.
2. Siirtymän ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on oltava nopea, hallittu ja reilu
Siirtymä kohti maapallon kantokyvyn rajoissa olevaa yhteiskuntaa tarkoittaa monista nykyisistä työpaikoista luopumista sekä uusien, ekologisesti kestävien työpaikkojen luomista. Suomen tulee kantaa vastuunsa ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttämiseksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että IPCC:n mukaan esimerkiksi eläintuotantoa, turvetuotantoa, metsätaloutta ja lentoliikennettä ei voida jatkaa nykyisessä laajuudessaan [7]. Poliitikkojen on oltava rehellisiä tämän tosiasian edessä. Valheellisten positiivisten tulevaisuudennäkymien ylläpitäminen kannustamalla uusiin investointeihin esimerkiksi turve- ja eläintuotantoon tulee vain lisäämään inhimillistä kärsimystä. Siirtymän ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on oltava nopea, hallittu ja reilu. Sen kustannukset eivät saa jäädä heikommassa asemassa olevien ihmisten maksettavaksi.
Yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa ymmärrettävästi epävarmuutta, joka on poliittisessa päätöksenteossa otettava vakavasti. Tutkimusten mukaan toimeentuloon liittyvä epävarmuus heikentävät mielenterveyttä ja hyvinvointia, kun taas riittävä toimeentulo ja taloudellinen tasa-arvo tukevat niitä [8]. Ne on taattava kaikille myös muutoksen keskellä.
Siirtymää ekologisesti kestävään yhteiskuntaan voi estää vastakkainasettelu eri ihmisryhmien välillä. Vastakkainasettelua lietsoo myös muutosvastarinta, joka on ymmärrettävää, kun osa ihmisistä joutuu luopumaan heille tärkeistä elinkeinoistaan ja elämäntavoistaan. Vastakkainasettelua tulee vähentää tarjoamalla selkeitä väyliä uudelleenkouluttautumiseen sekä taloudellista tukea koulutukseen ja investointeihin, joita esimerkiksi eläintuotannosta kasvistuotantoon siirtyminen maatalousyrittäjiltä vaatii. Kun ihmisten perusturvallisuus ja toimeentulo on turvattu, muutosvastarinta voi muuttua muutosvalmiudeksi ja kasvattaa tukea ilmastokriisiä torjuvalle politiikalle.
3. Nuorille on luotava uskoa tulevaisuuteen osoittamalla, että ilmasto- ja ympäristökriisiä torjutaan tarmokkaasti
Ilmasto- ja ympäristökriisi tulee voimistumaan nykyisten nuorten elinaikana, sillä tarvittavia muutoksia ei olla tehty ajoissa [6]. Riskit kasvavat, sillä julkilausumista huolimatta kasvihuonekaasupäästöt eivät ole kansainvälisten tutkimusten mukaan laskeneet [9,10]. Suomessa metsien hiilinielut ovat romahtaneet [11]. Ristiriita julistetun tahtotilan ja toteutuneen politiikan välillä voi heikentää luottamusta poliitikkoihin ja puolueisiin. Luottamus poliittiseen päätöksentekoon pitää yhteiskuntaa koossa ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Sen eteen tulee toimia myös kriisien keskellä.
Etenkin nuorten luottamus poliittisiin päättäjiin on heikentynyt. Noin puolet suomalaisnuorista kokee päättäjien pettävän heidät ja heidän sukupolvensa, ja uskovat päättäjien valehtelevan ilmastotoimien tehokkuudesta [12]. Aikuisten ja päättäjien hitaat tai riittämättömät toimet ja niistä seuraava pettymys ovatkin osasyy nuorten ilmastoahdistukseen.
Poliittisten päättäjien on lunastettava nuorten luottamus takaisin, sillä luottamus demokratiaan on yksi vakaan yhteiskunnan kulmakivistä. Poliittisten toimijoiden on tarjottava uskottavia vaihtoehtoja ja tulevaisuudenkuvia nuorille. Poliitikkojen tulee pitää lupauksensa sen suhteen, että ilmastokriisiä ja luontokatoa tullaan torjumaan vähintään jo tehtyjen sitoumusten ja sopimusten mukaisesti.
Lähteet
Kuva: Ali Delphi
[1] Copernicus Climate Change Service (2022). Copernicus: Summer 2022 Europe’s hottest on record. https://climate.copernicus.eu/copernicus-summer-2022-europes-hottest-record
[2] WHO (2022). Statement – Climate change is already killing us, but strong action now can prevent more deaths. https://www.who.int/europe/news/item/07-11-2022-statement---climate-change-is-already-killing-us--but-strong-action-now-can-prevent-more-deaths
[3] United Nations Pakistan (2023). Supporting millions impacted by Pakistan Flooding. https://pakistan.un.org/en/217455-supporting-millions-impacted-pakistan-flooding
[4] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (päiväämätön). Ilmastonmuutos.https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmastonmuutos
[5] World Health Organization. (2022). Mental Health and Climate Change: Policy Brief. https://www.who.int/publications/i/item/9789240045125
[6] The Royal society (2020). https://royalsociety.org/topics-policy/projects/climate-change-evidence-causes/question-20/
[7] The Intergovernmental Panel on Climate Change (2019). https://www.ipcc.ch/srccl-report-download-page/
[8] Macintyre, A., Ferris, D., Gonçalves, B., & Quinn, N. (2018). What has economics got to do with it? The impact of socioeconomic factors on mental health and the case for collective action. Palgrave Communications, 4(1), 1-5.
[9] Tilastokeskus (2022), Kasvihuonepäästöt 2021 pienessä nousussa, https://stat.fi/julkaisu/cktlf0i203azm0a519to5exzc
[10] Climate Watch (2020). GHG Emissions. Washington, DC: World Resources Institute. climatewatchdata.org/ghg-emissions.
[11] Luonnonvarakeskus (2022). Suomen LULUCF-sektorin 2021–2025 velvoitteen toteutuminen.
[12] Hickman, C., Marks, E., Pihkala, P., Clayton, S., Lewandowski, R. E., Mayall, E. E., ... & van Susteren, L. (2021). Climate anxiety in children and young people and their beliefs about government responses to climate change: a global survey. The Lancet Planetary Health, 5(12), e863-e873.