Vappupuhe: kohti uutta normaalia

Esitetty 1.5. Joukkovoima Joensuun virtuaalivapussa. Muokattu blogiin sopivaksi.

Koronapandemia on pahin terveyskriisi sataan vuoteen evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan. Se hakee siis vertailukohtaa ensimmäisen maailmansodan aikoihin tuhoa niittäneestä Espanjan taudista, johon kuoli vähintään 30 miljoonaa ihmistä. Suomessa Espanjantauti aiheutti 20.000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Tällä hetkellä näyttää, että Suomella on hyvät edellytykset selvitä sadan vuoden takaista influenssaepidemiaa paremmin.

Kriisit tulevat usein ryppäissä. Niin tälläkin kertaa. Koronapandemian vaatimat rajoitustoimenpiteet ovat aiheuttaneet maailmantalouden seisahtumisen. Reaalitalous on kysynnän rajun laskemisen takia käytännössä hyytynyt, sillä ihmiset ostavat vain välttämättömimpiä hyödykkeitä. Talouskriisin syvyyttä ja pituutta on vielä mahdotonta ennakoida, mutta taantuma tai lama on varmasti tulossa. Talousoppineiden arvioissa on hajontaa – osa näkee tilanteen optimistisemmin nopeasti ohimenevänä notkahduksena, toiset taas ennustavat syvää lamaa.

Vanha normaali oli itsetuhoisa

Marinin hallituksen nimittämä talouskriisityöryhmä miettii parhaillaan miten Suomi selviää koronakriisin aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista. Asiantuntijatyöryhmää luotsaava työelämäprofessori Vesa Vihriälä arvioi Talouselämän haastattelussa 1.4. että edessä on veronkorotuksia ja menoleikkauksia. Asiantuntijat miettivät kuumeisesti, miten Suomi voisi koronakriisin jälkeen palata normaaliin. Kysyn, millaiseen normaaliin olemme palaamassa?

Vanha normaali tarkoitti, että suomalaiset kuluttivat luonnonvaroja laskennallisesti 3,8 maapallon verran vuodessa. Vanhassa normaalissa poltimme turvetta huolettomasti, vaikka se on parjattua kivihiiltäkin saastuttavampaa. Vanhan normaalin aikaan kotimainen lentoyhtiömme Finnair nautti kyseenalaista kunniaa Euroopan nopeimmin ilmastopäästöjään lisäävänä lentoyhtiönä. Vanha normaali salli valtionyhtiö Fortumin avaavan hiilivoimalan Saksaan omistajaohjauksen ilmastotavoitteista huolimatta. Vanha normaali tarkoitti, että laitoimme talouden jatkuvasti ihmisten hyvinvoinnin edelle.

Koronakriisi on näyttänyt meille, että oikeus elämään on tärkein ihmisoikeus, jonka päällä kaikki muut oikeudet lepäävät. Siksi paluu vanhaan normaaliin ei ole vaihtoehto.

Sen sijaan meidän on otettava hyppy uuteen normaaliin.

Uusi normaali

Uudessa normaalissa tiedostetaan ilmastokriisin ja monimuotoisuuskadon vakavat uhat ihmisten hyvinvoinnille ja aletaan toimimaan kriisitietoisuuden mukaisesti. Uudessa normaalissa tunnustetaan yhteiskuntamme haavoittuvuus ja varaudutaan monenlaisiin kriiseihin etukäteen, kuten terveyskriiseihin, ruokakriiseihin ja pakolaiskriiseihin. Koronapandemia on antanut meille esimakua yhteiskunnan järkkymisestä, mutta sitä seuraavat ympäristökriisit voivat pahimmillaan romahduttaa sivilisaation. Uuden normaalin suurin tehtävä on yhteiskuntiemme ekologinen jälleenrakennus.

Uudessa normaalissa nollaamme hiilidioksidipäästöt pikavauhtia ja perustamme kansalaisfoorumin päättämään ekologisen jälleenrakennuksen yksityiskohdista. Kansalaisfoorumin käytössä olisi monipuolinen asiantuntijapaneeli, joka takaisi, että sen jäsenillä olisi monimutkaisista asioista riittävät tiedot tehdäkseen hyviä päätöksiä. Kansalaisfoorumin jäsenet valittaisiin osittaisella satunnaisotannalla, minkä ansiosta se edustaisi erinomaisesti väestöä. Sen jäsenet saisivat vaivastaan kohtuullisen korvauksen, jolloin siihen voisivat osallistua ihmiset erilaisten taloudellisten lähtökohtien estämättä. Kansalaisfoorumi voisi tehdä rohkeampia päätöksiä, koska sen jäsenten ei tarvitsisi miettiä uudelleen valituksi tulemista ja edustettavien ihmisten intressejä. Sen jäsenet edustaisivat itseään ja keskustellen löytäisivät kaikkia tyydyttävän faktoihin perustuvan lopputuloksen. Kansalaisfoorumin toimenpidesuositukset luovutettaisiin eduskunnan käsiteltäviksi ja sen olisi annettava perusteltu vastaus hyväksymiselle tai hylkäämiselle.

Rakennamme uuden normaalin yhdessä

Uuden normaalin tavoitteena olisi siis ekologisesti kestävän yhteiskunnan luominen, jossa tulevien sukupolvien oikeus turvalliseen elämään olisi taattu. Koska vanhan normaalin instituutiot eivät sovellu uuden normaalin rakentamiseen, tarvitsemme ulkoparlamentaarista järjestäytymistä. Tarvitsemme joukkovoimaa. Sinä, hyvä lukija, voit olla osa ratkaisua. Jos mietit, miten suojaisit lähimmäisiäsi parhaiten tulevilta kriiseiltä, vastaus on järjestelmämuutoksen edistäminen. Toimimalla ilmastoliikkeessä yhdessä voimme palauttaa toivon huomiseen.

Ympäristökriisien hillitseminen on paitsi moraalinen velvollisuutemme toisiamme kohtaan, se on myös taloudellisesti järkevää. Ekologinen jälleenrakennus maksaa paljon, mutta vielä enemmän maksavat ne korjaustoimenpiteet, jotka koituvat totaalisesta romahduksesta. Viimeistään koronakriisi on osoittanut, että talouspolitiikan vaihtoehdottomuus ei pidä paikkaansa. Valtavirtaa edustavat taloustieteilijät näkevät luovia keinoja, jotka sallivat valtioiden lisävelkaantumisen kriisitoimien rahoittamiseksi. Ekologista velkaa ei ole millään mittarilla vastuullista siirtää tuleville sukupolville. Siksi on toimittava nyt.

Vaikka koronakriisi liikkumisrajoitusten muodossa kaventaa poliittista tilaa, meidän ei tule odottaa myrskyn laantumista. Nyt on paras hetki kuvitella uusi normaali ja lähteä kulkemaan sitä kohti. Elokapina kutsuu kaikkia unelmoimaan paremmasta yhteiskunnasta ensi viikon maanantaina alkavalla visioviikollaan. Otetaan tulevaisuus takaisin!