Ajatuksia ilmastoliikkeen rikollistamisesta: Mielipiteenmuokkausta fossiiliyhtiöiden rahoilla - case: ilmastoliikkeen rikollistaminen Iso-Britanniassa
Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Euroopassa jo sadat ihmiset ovat saaneet vankeustuomioita poliittisten perusoikeuksiensa käyttämisestä. Ilmastoliikkeen rikollistaminen on vähiten huomiota saanut salaliitto maailmassa. Kerron kohta miksi.
Ennen kuin hyppään fossiilisuhmuroinnin syvään päätyyn, on syytä määritellä rikollistaminen. Tiiviisti ilmaistuna rikollistaminen (englanniksi "criminalization") on prosessi, jolla jostain käytöksestä tehdään rikollista. Rikollistamisen tavoite on estää kohdetta toimimasta sitomalla resursseja ja luomalla pelotetta.
Huomioni ilmastoliikkeen rikollistamiseen kiinnitti kansainvälinen uutisointi. Luin juttuja ilmastoaktivistien saamista kohtuuttomista vankeustuomioista Iso-Britanniassa, oudoista sabotaasituomioista Ruotsissa sekä syytteistä rikollisjärjestön perustamisesta Saksassa. Kaikissa näissä tapauksissa oli kyse rauhanomaisesti kokoontumisvapautta käyttäneistä ilmastoaktivisteista, joista oli yhtäkkiä tehty kovan luokan rikollisia.
Siihen nähden miten tärkeistä kumppanimaista on kyse, uutisointi Suomessa ilmastoliikkeen rikollistamisesta on ollut hälyttävän vähäistä. Sitä ei ole juuri ollut lukuunottamatta paria YLE:n artikkelia ja yhtä lyhyttä juttua Long Playssa. Etenkin kun rikollistamisen keinoja käytetään ja voidaan käyttää muidenkin kuin ilmastoaktivistien hiljentämiseen, koen, että ihmisillä on oikeus tietää. 1900-luvun alun Euroopan synkästä historiasta myös tiedämme, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rikollistaminen on liittynyt kiinteästi poliittisen eliitin autoritääristymiseen.
On mielestäni kestämättömän tekopyhää, että eurooppalaisina paheksumme Venäjällä säädettyjä lakeja, jotka tekevät ihmisoikeusjärjestöistä ulkomaisia agentteja tai ekstremistisiä toimijoita samalla hyväksyen, että kumppanimaassamme Iso-Britanniassa hiljattain säädettyjen järjestyslain kiristysten turvin ilmastoaktivisteja voidaan vangita jopa kymmeneksi vuodeksi sivullisten haittaamisesta. En kuitenkaan ehdota geopoliittista realismia vaan liberaalin oikeusjärjestyksen johdonmukaista puolustamista.
Suomessa on globaalisti ja eurooppalaisittain verraten erityisen vapaa kansalaisyhteiskunta, josta voi olla ylpeä. Syyttäjät ja tuomarit ovat sitoutuneita oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja haluavat vahvistaa asian perustuslailla. Kuitenkin ilmastoaktivismin rikollistamista tapahtuu myös täällä. Yksi räikeimmistä esimerkeistä on Elokapinaa rahallisesti tukeneen yhdistyksen Elonvaalijoiden 2,5 vuotta kestänyt rahankeräysrikoskurmotus, joka päättyi dramaattisten käänteiden jälkeen syytteen hylkäämiseen. Oikeudenkäynnissä syyttäjää ei edes kiinnostanut, miten pienkeräysvarat käytettiin.
Sekä ilmastoaktivismin rikollistamisen ongelmaan että oikeusvaltion horjuttamiseen on herättävä hyvän sään aikana. YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan Elokapinan kaltainen ilmastoaktivismi on välttämätöntä, jotta poliittinen paine tehdä Pariisin sopimuksen mukaisia päästövähennyksiä olisi riittävää. Jos ilmastoliike vangitaan, mitä tapahtuu ilmastotavoitteille? Entä mitä tapahtuu demokratiallemme monikriisiytyvässä maailmassa?
Salaliitto
Ilmastoliikkeen rikollistaminen on mielestäni vähiten huomiota saanut salaliitto koko maailmassa siinä mielessä, että ensinnäkin ilmastoliikkeen rikollistamiseen liittyy suuri määrä löyhästi verkottuneita ihmisiä ja toisekseen heidän toimintansa yhteisvaikutus on äärimmäisen haitallista paitsi ilmastoliikkeen myös demokratian kannalta.
Heillä ei välttämättä, tai edes kovinkaan todennäköisesti, ole kassakaappisopimusta ilmastoliikkeen rikollistamisesta. Globaalisti ilmastoliikkeiden rikollistamisen kannalta yksi merkittävin toimija on markkinaliberaalien ajatuspajojen ketju, Atlas Network.
Atlas Networkin perusti brittiliikemies Anthony Fisher öljy-yhtiöiden rahoituksella vuonna 1981. Verkostolla on yli viisisataa ajatuspajaa yli yhdeksässäkymmenessä maassa. Monet näistä ovat keskittyneet ympäristölainsäädännön vesittämiseen ja ympäristöaktivistien mustamaalaamiseen. Verkoston ajatuspajat ja niihin linkittyvät poliitikot ovat ilmastoaktivismin rikollistamisen taustalla Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ruotsissa.
Iso-Britanniassa atlasnetworkilaisen ajatuspajan kädenjälki on vahvin. Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunak kiitti kesällä 2023 Atlas Networkiin aiemmin kuuluneen Policy Exchangen roolia kokoontumisvapauden kiristämiseen johtaneessa lakihankkeessa. Tämän seurauksena Iso-Britanniassa on historiallisen suuri määrä poliittisia vankeja.
Miten rikollistaminen onnistui? Ensiksi Policy Exchange -ajatuspaja julkaisi XR:n menestyksekkään kevätmobilisaation jälkeen kesällä 2019 raportin nimeltä ”Extremism Rebellion”, jossa se leimasi liikkeen äärijärjestöksi, kehotti poliisia toimimaan proaktiivisemmin tieblokkimielenosoituksien estämiseksi ja ehdotti lainsäädäntömuutoksia, joilla poliisin toimivaltuuksia kasvatettaisiin. Ajatus ekstremistisestä järjestöstä löi poliittisesti läpi ja sisäministeri vaati poliisia reagoimaan tehokkaammin. Poliiisi tekikin työtä käskettyä ja antoi lokakuussa 2019 XR:lle myöhemmin laittomaksi osoittautuneen kiellon mielenosoittamiseen koko Lontoon alueella. Tämän lisäksi konservatiivihallitus kiristi kokoontumisvapautta vuosina 2022 ja 2023 voimaan tulleilla laeilla, jotka lisäsivät poliisin valtuuksia hajoittaa mielenosoituksia ja oikeuslaitoksen valtuuksia asettaa korkeampia rangaistuksia.
Surullista kyllä, ilmastoaktivismin rikollistaminen tapahtui kansalaisten tuella. Enemmistö briteistä kannatti järjestyslain tiukennuksia, vaikkakin enemmistö pitää rauhanomaisesta ilmastoaktivismista annettavia vankeustuomioita liiallisena rangaistuksena. Rikollistamisen tuki jakaa brittejä puoluepoliittisesti; erityisen vahvaa tuki on konservatiivipuolueen kannattajien joukossa ja keskimääräistä laimeampaa työväenpuolueen kannattajien keskuudessa.
Medialla on oma roolinsa salaliiton menestymisen edellytyksien tuottamisessa. Ilmastoaktivismiuutisointia vuosina 2022–2023 tutkinut Media Matters for America huomasi useita rikollistamista edesauttavia uutisointitapoja. Ensiksi, media tyypillisesti toisti poliisin viestin kyseenalaistamatta. Toisekseen, raportointi keskittyy keinojen hyväksyttävyyteen usein ohittaen mielenilmausten viestin. Kolmanneksi, poliisin harjoittamasta ympäristötoiminnan tukahduttamisesta uutisoidaan todella vähän, erityisesti television uutis- ja ajankohtaisohjelmissa. Neljänneksi, konservatiivisten medioiden uutisointivolyymi ilmastoaktivismista on nelinkertainen verrattuna valtavirtamedioihin. Eurooppalaista ilmastouutisointia Iso-Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa tutkinut Strategisen dialogin instituutti puolestaan havaitsi, että osa ilmastouutisoinnista sisältää aktivismivihamielisiä narratiiveja, jotka kehystävät ilmastoaktivistit hysteerikoiksi, terroristeiksi ja eliitiksi.
Suomessa tilanne on toistaiseksi verrattain hyvä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan toimintaan kohdistetut rikollistamissyytteet huhtikuussa 2024, eikä täällä ole lähdetty kokoontumisvapautta kaventaviin lainmuutoksiin. Vahvoja poliittisia oikeuksia ei kuitenkaan voi ottaa itsestään selvänä maailmassa, joka muuttuu koko ajan epävakaammaksi. Ekosysteemit, ilmasto ja yhteiskunnat ovat keskinäisriippuvaisia kompleksisia järjestelmiä. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että häiriö yhdessä järjestelmässä heijastuu toisiin järjestelmiin ja häiriöiden kasvaessa liian suuriksi järjestelmät voivat romahtaa. Vahvat poliittiset oikeudet tarvitsevat vakaan yhteiskunnan ja vakaa yhteiskunta tarvitsee vakaat planetaariset olosuhteet.
Radikaali oikeisto ja autoritääriset poliittiset toimijat ovat onnistuneet hyödyntämään viime vuosikymmenien kriisit poliittiseksi vallaksi ympäri Euroopan. Suomessa perussuomalaiset voivat olla tulevaisuuden pääministeripuolue. He kyseenalaistavat liberaalin maailmanjärjestyksen, joka on suomalaisenkin oikeusvaltion normatiivinen peruskallio. Monikriisin kustannuksien realisoituessa ruoanhinnan kasvuna, globaalien toimitusketjujen häiriöinä, konflikteina ja pakkomuuttona paine oikeusvaltiota kohtaan kasvaa entisestään.
Tuulia Reponen
Tässä tekstisarjassa "Ajatuksia ilmastoliikkeen rikollistamisesta" käsittelen nimenmukaisesti erilaisia toimijoita ja toimintatapoja, joilla uuden aallon ilmastoliikkeiden toimintaa estetään rangaistuksen uhalla. Tarkoitus on tehdä aktivisteja ja muuta kansalaisyhteiskuntaa tietoiseksi ilmiöstä, joka on voimistuva trendi koko Euroopassa. Kirjoittaja on yhteiskuntamaantieteen väitöskirjatutkija, jonka tutkimuksellisiin kiinnostuksen kohteisiin lukeutuu ympäristöaktivismin rikollistaminen.
Lähteet:
https://yougov.co.uk/politics/articles/41561-policing-bill-britons-support-proposed-new-police-
https://yougov.co.uk/politics/articles/44358-britons-broadly-supportive-public-order-bills-meas
https://www.bristol.ac.uk/psychology/news/2023/116.html