Avoin kirje syyttäjälaitokselle: Saattakaa vastuuseen todelliset ilmastorikolliset
Poliisi tulkitsee kokoontumislakia järjestelmällisesti väärin, joten Syyttäjälaitoksen tulee puuttua peliin. Oikeus elämään ja terveelliseen ympäristöön on turvattava saattamalla todelliset ilmastorikolliset, kuten Petteri Orpon hallitus, vastuuseen.
Jo yli kaksi tuhatta ihmistä on osallistunut Elokapinan kahteen ensimmäiseen Myrskyvaroitus-mielenosoitukseen. Osallistujat ovat perustellusti huolissaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen turvarajan rikkoutumisesta ja hallituksen haluttomuudesta noudattaa ilmastolakia. Orpon holtiton ilmastopolitiikka vaarantaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä perusoikeudet, kuten oikeuden elämään ja terveelliseen ympäristöön.
Helsingin poliisi otti tiistaina 11.6. kiinni tarpeettomasti 137 rauhanomaista mielenosoittajaa. Tämän lisäksi poliisi toimi erittäin kyseenalaisesti töniessään mielenosoittajia niin, että yksi heistä kaatui, uhkaillessaan useita mielenosoittajia valheellisilla tuhansien eurojen vahingonkorvaussyytteillä ja antaessaan jalkakäytävälle poistumiskäskyn. Videolle dokumentoitu mielenosoittajan töniminen on jo toinen kerta, kun poliisia on oikeusoppineidenkin mukaan syytä epäillä ylimitoitetusta voimankäytöstä Elokapinan mielenosoituksessa.
On odotettavissa, että poliisi jatkaa perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastaista linjaansa Elokapinan mielenosoituksissa ja estää mielenosoitusten järjestämisen niiden viestin kannalta olennaisilla paikoilla. Poliisi on itse kertonut kokoontumislain olevan sille ongelmallinen ja Helsingin käräjäoikeus on todennut kesäkuussa 2023 poliisiorganisaation kauttaaltaan tulkitsevan kokoontumislakia väärin.
Syyttäjälaitos voi palauttaa luottamuksen riippumattomaan ja oikeudenmukaiseen
oikeusjärjestelmään linjaamalla, ettei rauhanomaisista tieblokkimielenosoituksista
nosteta jatkossa syytteitä. Syyttäjälaitoksen tulee ottaa mallia Iso-Britannian 200:sta juristista, jotka ovat sitoutuneet1 olemaan nostamatta syytteitä rauhanomaisia ilmastoaktivisteja vastaan. Linjaus on mahdollinen, sillä Kouvolassa syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen Elokapinan tieblokki- ja raidemielenosoituksesta Kuusankoskella vähäisyysperusteella.2
Alankomaiden saama langettava tuomio Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta marraskuulta 2023 osoittaa, että tiesulkumielenosoitukset nauttivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 11:n takaamaa kokoontumisvapauden suojaa. Olennaista on, että demokraattisessa yhteiskunnassa mielenosoituksen saa järjestää katualueella, se saa aiheuttaa kohtuullista häiriötä ja mielenosoituksen purkamiseen tulee olla välttämätön syy. Syyksi ei kelpaa liikennehäiriö eikä edes yksittäisten mielenosoittajien harjoittama ilki- tai väkivalta. Mielenosoitus saa aiheuttaa ajallisesti pitkääkin liikennehäiriötä.3
Århusin sopimuksen artikla 3(8) suojaa ympäristön puolustajia rangaistuksilta, vainolta ja häirinnältä. Osallistujien tavoitteena ei ole aiheuttaa haittaa yleiselle järjestykselle vaan puolustaa perustuslakia. Tältä pohjalta YK:n erityisraportoija Michel Forst on vedonnut, että valtiot kuuntelisivat ympäristönpuolustajien viestiä heidän tuomitsemisensa sijaan.
Suomen perustuslain 20. pykälän mukaan vastuu luonnosta ja ympäristöstä kuuluu kaikille ja julkisen vallan on turvattava kaikille mahdollisuus vaikuttaa ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tätä vastuuta, jota tämäkin hallitus toimimattomuudellaan rikkoo, Elokapinan mielenosoituksiin osallistuvat kantavat. Lisäksi hallitus laiminlyö Århusin sopimukseen kirjattua kansalaisten oikeutta saada ympäristön tilaa koskevaa tietoa (artikla (3(3)). Hallitus ei ole vieläkään julkistanut tietoa kaikkien ympäristölle haitallisten suorien ja epäsuorien tukien määristä ja saajista. Julkisen vallan on täytettävä nämä lailliset
velvollisuutensa ja lakattava rajoittamasta ja rikkomasta kansalaisten perusoikeuksia.
Mielenosoittajien kiinniotto ja rankaiseminen on, paitsi perusteetonta, poliisitoiminnan turvaamiseksi osoitettujen verovarojen väärinkäyttöä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen välttämättömyysperiaatteen sivuuttavat tuomiot tuottavat kyseenalaista suomalaista oikeushistoriaa, kun ne myöhemmin tullaan haastamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.
Ilmastoaktivistien häirinnän sijaan Syyttäjälaitoksen tulee kohdistaa resurssinsa todellisten ilmastorikollisten saattamiseksi vastuuseen. Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen de facto purkanut Orpon hallitus syyllistyy todennäköisesti vakavaan ihmisoikeusrikokseen samoilla perusteilla kuin Sveitsi EIT:n tuoreen langettavan tuomion perusteella.
Suomalaisetkin poliitikot voivat tulevaisuudessa joutua vastaamaan jopa syytteisiin rikoksista ihmisyyttä vastaan, sillä ilmastopolitiikan jarruttaminen tapahtuu tietoisena politiikan kuolleisuutta kasvattavista seurauksista. Rooman perussäännön 30 artiklan perusteella tämä täyttää seuraustahallisuuden tunnusmerkin.
YK:n pääsihteeri António Guterres on sanonut, että todellisia vaarallisia radikaaleja ovat valtiot, jotka tieteen viestin sivuuttaen lisäävät fossiilisten polttoaineiden tuotantoa. Joulukuussa 2023 julkaistussa tutkimusraportissa joukko tunnettuja ympäristötutkijoita varoitti lämpenemisen johtavan maapallon elämää ylläpitävien järjestelmien vaaralliseen epävakauteen. Raportin mukaan olemme “tutkimattomalla alueella” ja “elämä maapallolla on vaarassa”.4 Arvion mukaan nykyisillä globaaleilla päästövähennyslupauksilla ennustettu 2,5–2,9 asteen lämpeneminen aiheuttaisi sen, että alueet, joilla asuu yli kolme miljardia ihmistä, muuttuisivat elinkelvottomiksi vuosisadan loppuun mennessä.5
Suomessa oikeasti vaarallista radikaaliutta edustaa hallitus, joka sallii elintärkeiden hiilinielujen hakkaamisen kriittisellä hetkellä, ja syytää tutkitusti ympäristötuhoa edistäviin tukiin noin neljä miljardia euroa vuodessa. Noin 1.7 miljardia tästä summasta on selkeää fossiilitukea, mm. lentopolttoaineen verovapaus ja eri fossiilisten polttoaineiden alennetut ALV-kannat.6
Oikeusjärjestelmä, joka rikollistaa viestintuojan, mutta sallii miljardien ihmisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja yhteiskuntavakauden vakavasti vaarantavan toiminnan valtion tukemana, on moraalisesti korruptoitunut. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan.
_______________________
1 Lähde: yksityinen keskustelu Lawyers Are Responsible -liikkeen aktiivien kanssa. Ks. julkaistut allekirjoitukset: https://www.lar.earth/signatories/
2 Ks. 5620/R/7925/23
3 Schmidberger v. Austria: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:62000CJ0112
4 Ripple, W.J. et al: The 2023 state of the climate report: Entering uncharted territory, BioScience, Volume 73, Issue 12, December 2023.
5 Lenton, T.M., Xu, C., Abrams, J.F. et al: Quantifying the human cost of global warming. Nature Sustainability 6. 2023.
6 Luontoon haitallisesti vaikuttaviin, yksinomaan peltopinta-alan perusteella laskettaviin maataloustukiin valtio antaa 1 200 miljoona euroa vuodessa. Dieselpolttoaineen arvonlisäveron alennuksen vuoksi valtion tuloista
menetetään 750 miljoonaa. Lentopolttoaineen verovapaus ja kansainvälisten lentolippujen arvonlisäverottomuus kustantavat ainakin 500 miljoonaa euroa, kevyen polttoöljyn arvonlisäveroale 470 miljoonaa, puupohjaisten
polttoaineiden verottomuus 400 miljoonaa ja matkustajalaivaliikenteen tukeminen 300 miljoonaa. Ilmastopaneeli 2021 & WWF:n raportti “Kansalliset ympäristölle haitalliset tuet “ 2023.