Hyvää ja kaunista hallituksen ilmastorintamalta - ainakin periaatteessa

Hallitus julkaisi viime viikolla omistajapoliittisen periaatepäätöksen, jolla uudistettiin vuonna 2016 annettu valtio-omisteisten yhtiöiden toimintaa koskeva periaatepäätös.  Moni kansalaisjärjestö on kehunut paperia, ja kuulostaahan se melko hyvältä - joskin Elokapina ja koko Extinction Rebellion pitää vuotta 2035 liian myöhäisenä ajankohtana ja vaatii hiilineutraalia yhteiskuntaa 10 vuotta aiemmin. Paperissa on myös hyviä kohtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta - tai no, minun mielestäni niiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä eikä erityisen kehumisen arvoisia.

Elokapinalla on ollut käynnissä Suunnannäyttäjiä vai ilmastorikollisia -kampanja (lue miksi: elokapina.me/fortum), jossa olen ollut mukana. Kampanjan pointtina on ollut kiinnittää huomio Fortumiin ja sitä omistavan ja ohjaavan Suomen toimintaan, koska kummallakin PR ja teot ovat ristiriidassa, Fortumilla räikeästikin.

Luin omistajaohjauksen tuoreet linjaukset ja arvioin, mitä ne tarkoittavat Fortumin kannalta. Kursivoidut kohdat ovat lainauksia periaatepäätöksestä.

Valtio-omisteisten yhtiöiden edellytetään ottavan huomioon tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi 1,5 asteeseen.

Ihmisoikeudet on otettava huomioon läpinäkyvästi niin omassa toiminnassa kuin alihankintaketjuissa.

Aggressiivinen verosuunnittelu ei ole hyväksyttyä.

Aloitetaan 1,5 asteen tavoitteesta. Fortumin tämän kevään yhtiökokouksessa, joka järjestetään 23.4. agendalla on osakkeenomistaja WWF Suomen esitys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sellaiseksi, että Fortum sitoutuu 1,5 asteen tavoitteeseen ja sopeuttaa liiketoimintansa siten, että se on mahdollista.

Ensin Fortumin hallitus ilmoitti, että se ei suosittele kannattamaan aloitetta.

Sitten myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ilmoitti, että hänkään ei aio äänestää aloitteen puolesta, koska sen "voidaan tulkita muuttavan yhtiön toiminnan tarkoitusta yleishyödylliseen suuntaan, mikä ei ole mahdollista pörssiyhtiölle”. Osakehtiölaissa sanotaan kohdassa Toiminnan tarkoitus, että yhtiön ”toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin”. Mitään muuta laki ei sanele pörssiyhtiön toiminnasta.

Ongelma on nyt se, että Suomi on valtiona allekirjoittanut Pariisin ilmastosopimuksen, mutta sopimuksen käytännön toteutuksesta vastaava ministeri myötäilee sanatarkasti (!) kasvihuonekaasuja tupruttelevan energiayhtiön johtoa, ja sanoo julkisuudessa, että edes valtionyhtiön on määritelmällisesti mahdoton sitoutua siihen. Mitä toivoa meillä on lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen, jos oikeat teot oikeassa elämässä ontuvat näin pahasti?

On esitetty, että kyse on muotoseikasta ja että Fortum voidaan sitouttaa 1,5 asteen polulle muutenkin. Mitään tällaista korvaavaa ei konkreettisesti kuitenkaan ole esitetty. Science based targets initiative on eräs tällainen instrumentti, jossa on mukana jo useampi suuri suomalainen yritys, kuten Nokia, UPM ja Kesko. Joskin on valitettavasti kerrottava, että nekään eivät ilmoita tavoitteekseen 1,5 astetta, vaan joko "2" tai ”alle 2” astetta. Pessimismiä? Viherpesua?

Jatketaan verosuunnittelun kieltämisellä. Fortumin lisäostos saksalaisesta energiayhtiö Uniperista on nyt varmistunut, ja toivon todellakin, että näitä 2.3 miljardia euroa ei kierrätetä veroparatiisi Irlannin kautta, kuten kauppojen ensimmäinen osa. Tuolloinen omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero ei ottanut kantaa "yksittäistapauksiin", vaikka aggressiivinen verosuunnittelu ei ollut hyväksyttyä silloisenkaan omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaan.

Mitatattavien tavoitteiden saavuttamisesta on raportoitava omistajalle.

Tämä on hyvä asia ja se oli myös mainittu WWF:n esityksessä. Raportointi ja seuranta ovat välttämättömiä, jotta ilmastolupausten toteutumista pystytään seuraamaan. Sanktiot olisivat vielä vahvempi ohjauskeino.

Pitkäjänteisenä omistajana valtiolla on edellytyksiä yhtiöissään investoida tulevaisuuden liiketoimintoihin ja hallita riskinottoa monia muita toimijoita paremmin. Valtion omistus voi toimia mahdollistajana siellä, missä yksityiset pääomat eivät toimi täysmääräisesti.

Samaa mieltä tästä. Valtion kvartaali kun on toivottavasti vähintään 25 vuotta, eikä kolme kuukautta. Suomi omistaa Fortumista enemmistön siksi, että sähköntuotanto halutaan varmistaa myös poikkeusolosuhteissa. Nyt on vihonviimeinen aika ajaa fossiilivoima alas ja uusiutuvat tilalle. Uusiutuvilla energialähteillä ja hajautetulla energiantuotannolla on jo nykytekniikan puitteissa mahdollista turvata Suomen huoltovarmuus myös pitkällä aikajänteellä.

Valtion tavoitteena on valtionyhtiöiden edelläkävijyys hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisessä, digitalisaation hyödyntämisessä ja vastuullisuudessa.

Vastuullisuudessa Fortumilla on vielä tekemistä, ihan yhtiökokouksen järjestämisestä alkaen: Fortumin yhtiökokous oli alunperin tarkoitus pitää normaaliin tapaan 17.3. Finlandia-talossa, mutta koronan vuoksi se peruttiin. Sen sijaan Fortum aikoo pitää supistetun yhtiökokouksen irvikuvan 23.4. pääkonttorillaan. Tässä yhtiökokouksessa ei saa pitää puheenvuoroja, ei saa esittää kysymyksiä, eikä siellä voi äänestää, vaan äänestys pitää joko tehdä etukäteen tai kokouksen yhteydessä asianajajan välityksellä. Mikään näistä ei ole normaali käytäntö. Yhtiökokoukseen oli tulossa lukuisia kansalaisjärjestöjen edustajia kysymään hankalia kysymyksiä ilmastokriisistä ja WWF:n aloitteesta, mutta nyt Fortum pystyy käyttämään koronakriisiä savuverhona ja käytännössä suljettujen ovien takana nuijimaan muutamassa minuutissa pöytään päätökset mm. hallituksen vastuuvapaudesta ja WWF:n esityksestä.

”Hiilineutraali kiertotalous” - onko tässä uusi suomen kielen kaunein termi?

Edelläkäyviä tekoja sitten vain! Sekä Suomi, että Fortum ja muut valtionyhtiöt, kuten Vapo ja Finnair, kiitos.

-Outi Leskinen