Kun Elokapina teki lutherit: 95 teesiä

Elokapina lähetti tänään Suomen hallitukselle avoimen kirjeen, jossa se muistuttaa päättäjiä syvenevästä ekokriisistä ja rohkaisee toimimaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan edellyttämällä tavalla. Samaan aikaan Elokapinan aktivistit naulasivat teesejä nähtäville kaupungintalojen ja virastotalojen oviin useissa kaupungeissa ympäri Suomen. Teesit ovat luettavissa kokonaisuudessaan alla.

Informatiivinen mielenilmaus sai inspiraationsa Martti Lutherin 95 teesistä, jotka Luther tarinan mukaan naulasi Wittenbergin kirkon oveen vuonna 1517. Mielenilmaus alkoi helatorstaina 9.5. klo 9.50.

95 teesiä

Rakkaudesta totuuteen ja halusta tuoda se julkisuuteen väitellään Suomessa seuraavista lauseista Elokapinan, itseorganisoituvan ja hajautetun ympäristöliikkeen johdolla, joka vaatii väkivallattoman suoran toiminnan ja kansalaistottelemattomuuden myötä hallitukselta välittömästi toimia ympäristölle tuhoisien tukien poistamiseksi.

Omista ilmastotavoitteistamme kiinni pitäminen on vähintä, mitä voimme tehdä toimiaksemme solidaarisesti ja oikeudenmukaisesti. Kyse on paitsi meidän kaikkien, myös jokaisen tulevan sukupolven elämästä. Kutsumme kansakunnan kapinaan ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta ja tuhoa tuottavaa politiikkaa vastaan.

Kohdistamme toimemme
→ Valtion instituutioihin, jotka jakavat haitallisia tukia.
→ Poliittisiin johtajiin, jotka välttelevät vastuuta, ja yrityksiin, jotka hyötyvät kärsimyksen edistämisestä.

Toimintamme on väkivallatonta, mutta suunniteltu luomaan voimakas shokkiaalto, joka kaikuu yhteiskunnan läpi pakottaen muutokseen. Pyrimme rakentamaan koalitioita kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat turvata planeettamme eri lajien hengissä säilymisen – ihmislajin mukaan lukien.

Kun myrsky lähestyy, myös meidän vastustuksemme voimistuu.

Ilmastojärjestelmän nykytila – 1,5 astetta on jo ylitetty
1. Vuoden 2015 lopussa maailman päättäjät kokoontuivat Pariisiin sopimaan, että ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen.
2. Yksikään rikas valtio ei ottanut tavoitetta tosissaan, ja nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, 1,5 asteen raja on ylitetty.
3. Ilmastotutkijoiden viesti on selvä: ilmaston lämpenemisen tuhot ovat paljon nopeammat ja suuremmat kuin luulimme.

4. Vuosikymmenien ilmastopolitiikasta, teknologiakehityksestä ja kauniista tavoitteista huolimatta päästöt ovat yhä vain kasvaneet.
5. Pääsyy kuumenemiseen on fossiilisissa energianlähteissä ja kasvavissa kasvihuonepäästöissä.
6. Yhdenkään rikkaan maan, myöskään Suomen, toteutuneet ja luvatut ilmastotoimet eivät ole lähellekään riittäviä katastrofin pysäyttämiseksi.

7. 1,5 asteen rajan ylittäminen ei ole vain poliittinen epäonnistuminen – sillä on myös järisyttäviä seurauksia koko ihmiskunnalle.
8. Puolentoista asteen raja on merkittävä, sillä sen ylittymisen jälkeen maapallon ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden ylittyminen on jo hyvin todennäköistä.
9. Keikahduspisteiden ylittyminen voi johtaa ilmastojärjestelmän luhistumiseen ja katastrofimaisesti kiihtyvän kuumenemisen noidankehään.
10. Kasvava ymmärrys keikahduspisteisiin liittyvästä katastrofaalisesta riskistä on tuotava ohjaamaan kaikkea ilmastoon liittyvää päätöksentekoa.

11. Maailmanlaajuinen meriveden keskilämpötilan nousu on viime kuukausina murskannut kaikki ennätykset.
12. Jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt oletettua nopeammin.
13. Jäätiköiden sulamisesta syntyvä makea vesi häiritsee merivirtoja, mikä voi jo nykyisellään johtaa merivirtojen hiipumiseen.
14. Merivirtojen hiipuminen johtaisi peruuttamattomiin muutoksiin ilmastossa ja ekosysteemien ja ruoantuotantojärjestelmien romahtamiseen.

15. Viime vuosien hirmumyrskyt, maastopalot, tappavat helteet, vesipula ja romahtaneet sadot ovat esimakua tulevaisuudesta, johon Pariisin sopimusta noudattamalla olisi voitu vielä päästä.
16. Nykyisillä ilmastotoimilla lämpeneminen jatkuu vielä jopa yli kolmen asteen, mikä olisi ihmiskunnalle ja muulle biosfäärille täysin katastrofaalista.
17. Tutkijat ovat todenneet, että maapallon elossapitojärjestelmä on vaurioitunut ja planeetan tila on siirtynyt täysin uuden ja tuntemattoman ilmaston aikakaudelle.

Planetaariset rajat rikkoutuvat yksi toisensa jälkeen
18. Ilmastokriisi on ainoastaan yksi oire globaalista ekokatastrofista. Maapallon elossapitojärjestelmät ovat romahtamassa.
19. Myös makean veden ylikuluttaminen, luonnon monimuotoisuuden hävittäminen sekä metsien ja alkuperäisten ekosysteemien tuhoaminen ovat edenneet kauas yli turvallisten rajojen.
20. Elinympäristöjen pirstominen ja eliöpopulaatioiden romahduttaminen ovat johtaneet monimuotoisuuskriisiin, jossa elämän edellytykset tuhoutuvat ja ekosysteemit häviävät.

21. Yhteiskuntamme, kulttuurimme ja talousjärjestelmämme ovat mahdollisia ainoastaan Maan muiden elämänmuotojen ansiosta.
22. Kriisin ratkaiseminen vaatii fossiilisista polttoaineista luopumisen lisäksi kestämättömään ruoantuotantoon ja materiaaliseen kulutukseen perustuvan elämäntavan tuomista kohtuuden rajoihin.
23. Nyt tulisi viimeistään olla se hetki, jolloin globaali pohjoinen ja rikkaat länsimaat heräävät taistelemaan elinkelpoisen planeetan säilyttämiseksi.
24. Jokainen asteen kymmenys, joka ilmastokriisissä voidaan vielä voittaa, lieventää kriisin voimakkaimpia vaikutuksia lisäten yhteiskuntien mahdollisuuksia selviytyä.

Jatkuvan kasvun mahdottomuus
25. Jatkuva talouskasvu on fysikaalisesti mahdotonta rajallisella planeetalla.
26. Globaali kapitalismi perustuu jatkuvan kasvun tavoittelun ympärille.
27. Jatkuvan kasvun ajattelutavan mukaan yritysten, teollisuudenalojen ja valtiontalouksien tulee kasvaa joka vuosi riippumatta siitä, mitä se vaatii.
28. Lyhytnäköinen voitontavoittelu voittaa jatkuvan kasvun mallissa tärkeysjärjestyksessä ihmisten terveyden tai ympäristön pitkän ajanjakson kantokyvyn.

29. Talous sakkaa tällä hetkellä pahasti, ja valtioiden kasvua tekohengittävä politiikka ainoastaan heikentää ekosysteemien ja ihmisten terveydentilaa.
30. Valtioiden kasvukeskeinen talouspolitiikka on rakennettu hyvin yksinkertaisille, historiaan ja psykogiantutkimukseen perustumattomille oletuksille ihmisten käyttäytymisestä.
31. Ilmasto- ja ympäristökriisi eivät noudata markkinoiden teoreettista logiikkaa, ja siksi esimerkiksi ilmastokriisin aiheuttamia taloudellisia vahinkoja on systemaattisesti aliarvioitu.
32. Raamit, joilla taloutta mitataan, ovat jo nähneet parasta ennen -päiväyksensä. Esimerkiksi bruttokansansantuote on poliittisen päätöksenteon kannalta hyvin puutteellinen mittari.

33. Vallitsevasta ajatuskehikosta puuttuvat myös tulevien sukupolvien ja muunlajisten oikeudet, joita kasvupainotteinen politiikka jatkuvasti polkee.
34. Vihreä kasvu – eli taloudellisen kasvun täydellinen irtikytkentä päästöistä ja materiaalikulutuksesta – on tieteeseen perustumatonta harhaa.
35. Jatkuvan kasvun ja tuoton tavoittelusta on luovuttava, ja talous tulee palauttaa takaisin välineeksi, ei tavoitteeksi.
36. Elämä, politiikka ja talous on mahdollista pohjata ihmisluonnon perustavanlaatuisiin hyviin puoliin: välittämiseen, myötätuntoon, luovuuteen ja yhteistyöhön.

Hallitus toimii ilmastolain ja omien lupaustensa vastaisesti
37. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite, että olisimme hiilineutraaleja vuonna 2035 ja sen jälkeen hiilinegatiivisia.
38. Ilmastopaneeli on todennut, että Suomen ilmastotavoitteilta on pudonnut pohja hiilinielujen romahtamisen myötä, mikä edellyttää hallitukselta lisätoimia. Näitä toimia ei ole näkynyt.
39. Samaan aikaan kun akuutit ympäristötoimet ovat elämän ja kuoleman kysymys, Suomi rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja omaa ilmastolakiaan.

40. Hallitusohjelmassa hallitus lupaa edistää hiilinegatiivisuutta, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa.
41. Hallituksen toimet ovat räikeästi ristiriidassa sen hallitusohjelmassa antamiensa lupausten kanssa.
42. Hallituksen politiikka johtaa rasistisiin ihmisoikeusrikkomuksiin: meidän päästöjemme seurausten suurimpia kärsijöitä ovat globaalin etelän yhteiskunnat ja alkuperäiskansat.

Loppu ympäristölle haitallisille tuille
43. Samalla kun maailma palaa, hallituksemme syytää vuosittain jopa 4 miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiin.
44. Ympäristölle haitallisiin tukiin osoitettu potti on suurempi kuin asumistuki (2 mrd. euroa) tai työttömyystuet (3,8 mrd. euroa).
45. Ympäristölle haitallisiin tukiin kuuluvat esimerkiksi dieselpolttoaineen ja kevyen polttoöljyn arvonlisäveroale, lentopolttoaineen verovapaus sekä matkustajalaivaliikenteen tukeminen.
46. Osittain ympäristölle haitalliset sekä tilastoimattomat tuet voivat tehdä haitallisten tukien summan vielä paljon suuremmaksi.

47. Esimerkiksi puupolttoaineiden verottomuus lisää hakkuita ja kiihdyttää luontokatoa, mutta näille tuhoille ei ole laskettu ympäristölle haitallisten tukien tilastoissa hintaa.
48. Hakkuiden kasvattaminen lisää hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä, tuhoaa hiilinieluja ja vanhoja metsiä sekä aiheuttaa kiihtyvää uhanalaisten lajien häviämistä.
49. Vuonna 2023 eniten suoria yritystukia saivat useat paljon saastuttavat ja hyvin kannattavat, voittoa tavoittelevat suuryritykset, joiden omistajien voittojen lisäämiseen kyseisiä tukia käytetään.
50. Hallitus valehtelee väittämällä, että on ”pakko” leikata erilaisista perusturvan muodoista, koska ”rahaa ei ole”. Kysymys on vain siitä, kenen hyväksi veronmaksajien rahaa käytetään.

51. Armeijan ja sotimisen aiheuttamaa luonnon tuhoa ei ole laskettu mukaan ympäristölle haitallisten tukien tilastoihin.
52. Esimerkiksi Israelin kanssa käymänsä asekaupan myötä myös Suomi on osaltaan vastuussa massiivisista ympäristötuhoista, sekä laittoman miehityksen ja siviilien pommittamisen tukemisesta.
53. Suuri osa armeijoiden hiilidioksidipäästöistä syntyy kuitenkin rauhan aikana.

54. Ympäristölle haitallisten tukien poistaminen ei ainoastaan edistäisi ilmastokriisin hillitsemistä, vaan vapauttaisi myös merkittäviä taloudellisia resursseja.
55. Samalla, kun tuetaan siirtymistä kestävämpään yhteiskuntaan, on ihmisten taloudellinen turva varmistettava ja toimittava eriarvoisuuden vähentämiseksi.
56. Esimerkiksi sosiaaliturvaa täydentävän perustulon rahoittaminen tuista säästyneillä varoilla (sekä ympäristö- ja varallisuusveron avulla kerätyllä lisärahoituksella) olisi keino tähän.
57. Siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan on täysin yhteensovitettavissa ihmisten hyvinvoinnin kanssa.

58. Nykyisessä muodossaan puoluepolitiikka ei kykene vastaamaan ekokriisin aiheuttamiin valtaviin haasteisiin tarvittavalla nopeudella.
59. Tarvitaan demokraattista toimielintä, joka asettaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin etusijalle lyhyen aikavälin vaalitavoitteiden sijaan.
60. Paikallisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi ympäristöoikeudenmukaisuutta koskevissa päätöksissä kansalaisia tulisi osallistaa monipuolisesti.
61. Poispääsyn poliittisesta umpikujasta tarjoaa kansalaisfoorumi, joka valtuuttaisi kansanedustajat toteuttamaan tehokkaita ja kattavia toimenpiteitä ympäristökriisin torjumiseksi.
62. Esimerkit ympäri maailman todistavat, että kansalaisfoorumit ovat tehokkaita poliittisesti hankalissa tilanteissa.

Ilmasto- ja ympäristöoikeudenmukaisuus on välttämätöntä
63. Sen lisäksi, että elämäntapamme ei ole kestävä, se perustuu hiljaiselle sorrolle ja riistolle.
64. Kolonialismin synnyttämä käsitys ”roduista” on mahdollistanut maapallon väestön jaottelemisen eri kategorioihin ja kolonisoitujen kansojen maiden ryöstön sekä työn riiston.
65. Suomi on osana globaalia pohjoista ja sen johtamaa maailmantaloutta hyötynyt kolonialismista.
66. Hyvinvointimme perustuu halvalla työvoimalla, raaka-aineilla ja kaivannaismineraaleilla tuotettuihin tuloihin.

67. Rikkaiden maiden hyvinvointi perustuu laajalti köyhien maiden köyhyyteen.
68. Myös Suomi hyötyy sijoittautumisestaan globaalissa talousjärjestelmässä, jossa köyhien maiden asukkaiden taloudellisia oikeuksia jatkuvasti poljetaan.
69. Länsimaita hyödyttävät kauppasopimukset ja lainajärjestelyt pitävät köyhät maat köyhinä.
70. Lainojen ehtoina useat köyhät maat on velvoitettu avaamaan markkinansa ulkomaisille kilpailijoille, luopumaan hintavalvonnasta ja rajoittamaan työvoiman suojaa.

71. Rikkaat maat ovat riippuvaisia siitä, että saavat runsaasti resursseja globaalista etelästä itse määrittämäänsä hintaan.
72. Arvion mukaan globaali pohjoinen ottaa etelästä vuosittain haltuunsa resursseja yli 10 biljoonan (10 tuhannen miljardin) dollarin arvosta, mikä ylittää kehitysavun määrän yli 30-kertaisesti.
73. Vuosittain anastettuihin resursseihin lukeutuu esimerkiksi 12 miljardia tonnia materiaalisia raaka-aineita, sekä yli 180 miljoonaa henkilötyövuotta.
74. Länsimaisen ylikulutuksen vaikutukset, kuten maa- ja vesialueiden saastuminen sekä työntekijöiden riiston sosiaalinen hinta, jäävät globaalin etelän maiden kannettavaksi.
75. Esimerkiksi “vihreän energiamurroksen” vaatima kaivostoiminta vaikuttaa rajojemme ulkopuolella paikalliseen ympäristöön ja hyvinvointiin.

76. Suuria ylikansallisia yrityksiä suosiva globaali markkinajärjestelmämme on jatkuvasti heikentänyt köyhien maiden kykyä vastata ilmastonmuutoksesta johtuviin kriiseihin.
77. Kolonialismin muovaamat eriarvoisuudet syventyvät ilmastokriisin edetessä.
78. Esimerkiksi YK:n arvion mukaan ilmastonmuutoksen vuoksi kotiseudultaan siirtymään joutuneista 80 % on naisia.
79. Samaan aikaan rikkain yksi prosentti omistaa 43 % maailman varallisuudesta ja päästää ilmakehään saman määrän hiilidioksidia kuin ihmiskunnan köyhin kaksi kolmasosaa.
80. On aika luoda hyvää elämää kaikille, ei vain joillekuille.

81. Ympäristökriisi, luontokato ja velkakriisi linkittyvät kaikki toisiinsa saman sortojärjestelmän kautta.
82. Planetaarisen kriisimme ratkaiseminen vaatii väistämättä myös nykyisten yhteiskuntajärjestelmien epäoikeudenmukaisuuden korjaamista.
83. Suomen ja muiden rikkaiden maiden on maksettava ilmastovelkansa yhteiskunnille, joita on aktiivisesti pidetty globaaleilla markkinoilla alakynnessä.

84. Suomen harjoittama kolonialismi näyttäytyy myös toisessa muodossa, Saamenmaalla tapahtuvana asuttajakolonialismina.
85. Energia- ja kaivosyhtiöt kilpailevat Saamenmaalla maankäytön lisäämisestä tuulivoimarakentamiseen ja sähköistymisen edellyttämien kaivosmineraalien etsintää varten.
86. Suomen pitää tunnustaa saamelaisten maan- ja vedenkäyttöoikeudet sekä kunnioittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan esimerkiksi ratifioimalla ILO 169 -sopimus.

87. Rauhaa rakentava maailma tarvitsee raameja, jotka eivät ole kasvu- ja kilpailukeskeisiä, ja joissa kukaan ei jää yhteisön ulkopuolelle.
88. Talouskasvulla ei ole mitään merkitystä, mikäli emme kykene täydellisesti muuttamaan ekologisen velkalaivan kurssia.
89. Velkamme luonnolle ei saa kasvaa enää yhtään, tai sen takaisinmaksu käy täysin mahdottomaksi.
90. Viivyttelyn hintana on ekosysteemien ja yhteiskuntien tuho.

Myrsky nousee
91. Suuretkin poliittiset muutokset ovat mahdollisia hyvin nopeasti, kun poliittista tahtoa löytyy.
92. Suuret poliittiset muutokset tapahtuvat yleensä vasta, kun vallitsevasta asiaintilasta aiheutuva häiriö kasvaa riittävän suureksi.
93. Siksi suurten joukkojen toteuttama kansalaistottelemattomuus on Elokapinan valitsema strategia muutoksen aikaansaamiseksi.
94. Olemme valmistautuneet antamaan vallanpitäjille Myrskyvaroituksen Suomen historian suurimmalla tottelemattomuuskampanjalla, joka alkaa 7. kesäkuuta.
95. Olemme valmiita jatkamaan perusteltua häiriön aiheuttamista, kunnes kriisin vakavuus tunnustetaan ja ympäristölle haitalliset tuet lakkautetaan.

(1,5 astetta liian)
Lämpimin terveisin,

Elokapina ⧖