Tule mukaan Luontokatokapinaan 5.–​​​14.10.!

Luontokato ja ilmastokriisi liittyvät tiiviisti yhteen. Luontokato eli eliölajien katoaminen ja monimuotoisuuden väheneminen pienentää hiilinieluja ja lämmittää ilmastoa, mikä taas kiihdyttää lajikatoa. Lokakuun alussa Elokapina palaa kaduille vaatimaan luontokadon pysäyttämistä!

Kampanjasta ja vaatimuksistamme

Elokapina vaatii Suomen hallitusta tekemään konkreettisia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia tekoja luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa ja muissa maissa. Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttäminen ei kuitenkaan saa tapahtua alkuperäiskansojen tai muiden haavoittuvaisten yhteisöjen kustannuksella. Kriisin vakavuuden takia meillä jokaisella on velvollisuus toimia siihen vastaamiseksi omien mahdollisuuksiemme mukaan. Luontokatokapinassa pääset kanavoimaan ympäristöahdistuksen konkreettiseksi toiminnaksi ja hyödyntämään tutkitusti tehokkaita väkivallattoman suoran toiminnan keinoja yhdessä satojen muiden päättäväisten kapinallisten kanssa.

Yleistä luontokadosta

Luontokadon yleisimmät syyt ovat kestämätön maan- ja vedenkäyttö sekä ylikulutus. Suomessa luontokatoa aiheuttavat pääosin metsä- ja maatalous sekä näiden tuotteita hyödyntävät tuotannonalat. Suomen on lisäksi kannettava vastuunsa aiheuttamastaan luontokadosta myös rajojensa ulkopuolella.​​​​​​​​​​​​​​

Me kaikki pelkäämme ilmastokriisiä, joka muuttaa tutut säiden vaihtelut vaarallisiksi. Ilmastokriisi tekee sadoista miljoonista ihmisistä ilmastopakolaisia, kun heidän kotiseutunsa muuttuvat kelvottomiksi asua.

Vähemmän puhutaan luontokadosta, joka kytkeytyy ilmastokriisiin tiiviisti. Luontokadossa biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus romahtaa, kun tuttuja, vieraampia ja vielä kokonaan löytämättömiä eliölajeja häviää lopullisesti. Ilmastokriisi ja luontokato ovat yhdessä vakavin koko ihmiskuntaa ja kaikkea elollista uhkaava ilmiö.

Suomen ympäristöministeriön suunnitelman mukaan biodiversiteettikato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettilakia ei kuitenkaan ole vieläkään säädetty. Tavoitteiden aikarajoja on siirretty jo monesti, vaikka uhanalaisten lajien punainen lista pitenee. Toteutuvatko ympäristöministeriön suunnitelmat ollenkaan? Ehdimmekö ajoissa?

Maailmanlaajuisesti luontokato johtuu kestämättömästä maan- ja vedenkäytöstä sekä ylikulutuksesta. Suomessa luontokatoa aiheuttavat pääosin metsä- ja maatalous sekä näiden tuotteita hyödyntävät alat. Esimerkiksi tuontituotteiden valmistuksen takia olemme osasyyllisiä myös luontokatoon ulkomailla. Luontokadon vaikutukset eivät pysähdy valtioiden rajoille.

Riippumaton tieteellinen asiantuntijaryhmä Suomen Luontopaneeli on todennut, että luontokadon pysäyttäminen on täysin mahdollista. Tarvitaan vain poliittista tahtoa. Onko meillä sitä?

Luontokadon ja ilmastokriisin yhteys

Luontokato ja ilmastokriisi kulkevat käsi kädessä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen lämmittää ilmastoa hävittämällä hiilinieluja, kuten metsiä. Ilmaston lämpeneminen taas kiihdyttää luontokatoa entisestään. Kun ekosysteemien kyky ylläpitää elämää vaarantuu, vaikutukset eivät jakaudu maailmassa reilusti.

Kolonialismin ja kapitalismin vuoksi jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat, köyhimmät ja sorretuimmat joutuvat kärsimään ilmastokriisistä ja luontokadosta eniten. Ensimmäisenä vaarassa ovat vähiten tilanteeseen syylliset, kuten perinteisiä elinkeinoja toteuttavat alkuperäiskansat, joiden elämä on suorimmin riippuvainen luonnosta. Lopulta me kaikki kohtaamme kapitalismin ja kolonialismin seuraukset.

Luontokato Suomessa

Metsiä hakataan liikaa: hiilinielut katoavat ja eliölajit niiden mukana.
Suomen eliölajeista joka yhdeksäs on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lisäksi Suomen luontotyypeistä jo lähes puolet luokitellaan uhanalaisiksi. Luontotyypit ovat maa- tai vesialueita, jotka tarjoavat elinympäristön niistä riippuvaisille eliölajeille. Metsien luontotyypeistä jo 70 % on uhanalaisia.

Syynä Suomen luontokadolle ovat metsätalouden avohakkuut ja metsien uudistamis- ja hoitotoimet. Avohakkuu heikentää elinympäristöä kauempanakin ja lisää riskiä lajien häviämiselle. Monet lajit ovat riippuvaisia erityisesti lahopuusta ja vanhoista metsistä, joita ei luonnostamme enää löydy tarpeeksi. Suomen metsistä noin 6 % on suojeltu, ja luonnontilassa on vain 3 % metsistä.

Saamelaisten oikeudet

Suomessa metsä- ja kaivosteollisuus ylikuluttavat saamelaisten maita. Saamelaisten oikeudet perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin on turvattava myös ilmastotoimenpiteitä tehtäessä.

Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen. Sopimus vaatii suojelemaan monimuotoisuutta ja jakamaan luonnonvarojen käytöstä saatavat hyödyt oikeudenmukaisesti. Lisäksi sopimus velvoittaa vaalimaan alkuperäiskansojen perinnetietoa luonnon monimuotoisuudesta.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan saamelaiset ovat vaarassa useista syistä: Lajikato uhkaa perinteisiä elinkeinoja, kuten poronhoitoa, keräilyä ja kalastusta. Lisäksi arktinen asuinalue muuttuu ilmaston lämmetessä erityisen voimakkaasti. Myös biodiversiteettisopimuksessa mainittu kulttuurinen perinnetieto heikkenee, kun perinteiset elinkeinot ovat uhattuna.

Ilmastokriisiä ja luontokatoa pysäytettäessä on huomioitava saamelaisten kulttuuri ja oikeus perinteiseen elämäntapaansa jo päätöksentekovaiheessa. Toimenpiteet eivät saa rajoittaa saamelaisten perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Heidän itsemääräämisoikeuttaan on kunnioitettava, ja saamelaisten itsehallinto ja saamelaiskäräjät on tunnustettava. Suomen täytyy myös viimeinkin ratifioida YK:n ILO 169 -sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista.

Ruokaturva

Maatalouden toimintatapojen on muututtava perusteellisesti, jotta ilmastomuutos ja luontokato voidaan pysäyttää.

Lajikato uhkaa myös Suomessa ruoantuotantoa, terveyttä ja vedensaantia. Suurin uhka on varautumisen puute. Omavaraisuusasteemme on suuri, mutta tuotantomme on tällä hetkellä riippuvainen tuontituotteista: lannoitteista, kemikaaleista, koneista ja energiasta. Jopa työvoima tulee usein ulkomailta.

Lajikato, pölyttäjien vähentyminen ja ilmastokriisi heikentävät satoja, mikä nostaa ruoan hintoja maailmanlaajuisesti. Hinnannoususta kärsivät eniten vähävaraisimmat, mikä lisää yhteiskuntien eriarvoistumista ja epävakautta. Kun ruoantuotanto muuttuu epävarmaksi, alkavat yhteiskunnalliset levottomuudet.

Valtion on tuettava maatalouden siirtymää kestävään tuotantoon. Tämä tarkoittaa eläintuotannon radikaalia vähentämistä ja vaihtamista vähäpäästöisiin viljelykasveihin. Vaikka olemme tottuneet eläinperäiseen ruokaan, emme todellisuudessa tarvitse sitä mihinkään.

Maatalous ja ruoantuotanto

Nykyinen eläintuotantoa priorisoiva ruoantuotantojärjestelmä on tuhoisa ilmastolle, luonnonvaraisille ja tuotantoeläimille, vesistöille ja ihmisille.

Ruokajärjestelmä ja maatalous perustuvat tuotantoeläinten riistolle, mutta uhkaavat myös valtaosaa luonnonvaraisista eläimistä. Eläintuotannossa hukataan resursseja ja tuotetaan päästöjä sekä aiheutetaan kärsimystä tunteville olennoille. Yksi kärsijöistä on ihminen itse: keskiverto suomalainen syö lihaa noin 80 kiloa vuodessa, mikä ylittää terveydelliset suositukset ja on kestämätöntä myös luonnon kannalta.

Eläinproteiinin tuottaminen on hyvin tehotonta ja ympäristövaikutukseltaan haitallista. Tuotantoeläinten, ja myös rehun, kasvattaminen vaatii runsaasti maa-alaa ja vettä. Valtion maksamien tukien ansiosta tuotetaan halpaa ja ravitsemuksellisesti köyhää ruokaa, mikä köyhdyttää myös ympäristöä. Eläintuotanto heikentää huoltovarmuutta, hyvinvointia ja tasa-arvoa myös Suomessa.

Kasviproteiineille perustuva tuotantojärjestelmä pienentäisi hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä ja vähentäisi vesistöjen ravinnekuormaa. Siirtymällä siihen voitaisiin tuottaa riittävästi ruokaa vähemmillä resursseilla ja ilman eläinten kärsimystä. Käytetyn maa-alan ennallistaminen edistäisi monimuotoisuuden elpymistä. Vapautetut nurmiviljelymaat olisi mahdollista metsittää tai muuttaa luonnon moninaisuutta tukeviksi perinnebiotoopeiksi.

Euroopan tämän kesän ennennäkemätön kuivuus herättää kysymyksiä esimerkiksi vesivarantojen riittävyydestä. Muutos kohti kestävää ruokajärjestelmää tulisikin aloittaa jo ennen kuin kohtaamme vakavan ruokakriisin. Ulkomaista riippuvaisen eläinteollisuuden korvaaminen kasvipohjaisella tuotannolla tukisi myös huoltovarmuutta.

Hiilinielut

Viime vuonna Suomessa maankäyttö tuotti päästöjä enemmän kuin metsät pystyivät sitomaan. Suuri vaikutus on lisääntyneillä hakkuilla.

Suomessa puita hakataan esimerkiksi sellutuotteiden valmistukseen ja lämpöenergiaksi. Metsien häviäminen on yksi suurimpia kasvihuonekaasujen päästölähteitä maailmanlaajuisesti. Heikentyneet ekosysteemit sekä ilmastonmuutos voivat johtaa vielä lisääntyviin konflikteihin ja satojen miljoonien ihmisten ilmastopakolaisuuteen. EU:n tavoitteena on vahvistaa hiilinieluja, jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyisi 1,5 asteeseen.

Suomi on myös sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, mistä on säädetty uudessa ilmastolaissa. Muun muassa Suomen ilmastopaneeli ja Suomen Luontopaneeli vaativat hakkuumäärien vähentämistä. Metsänomistajia tuleekin taloudellisesti kannustaa hakkuiden sijaan suojelemaan metsää sekä toteuttamaan monimuotoisuuden huomioivia metsänkäsittelytapoja.

Ekokriisin juurisyyt ja globaali oikeudenmukaisuus

Suurimmat kärsijät ovat niitä, jotka ovat syyttömiä nykytilanteeseen. Ilmastokriisin ja luontokadon pysäyttäminen vaatii globaalisti oikeudenmukaisia tekoja.

Ekokriisin juurisyy on rasistinen ja kolonialistinen talousjärjestelmä, joka asettaa jo valmiiksi hyväosaisten edut kaiken muun edelle. Eniten kolonialismista ja kahlitsemattomasta kapitalismista ovat hyötyneet vauraat valtiot ja niiden etuoikeutetuimmat ihmiset, jotka ovat myös kuluttaneet eniten yhteisiä luonnonvaroja.

Vauraana länsimaana Suomi on vastuussa päästöistä ja luontokadosta kaikkialla, missä suomalaisten kuluttamia tuotteita valmistetaan. Ilmastokriisi on vaikuttanut globaalissa etelässä jo pitkään, ja viime aikoina sään ääri-ilmiöt ovat rantautuneet myös meitä lähelle Eurooppaan.

Elokapina vaati jo aiemmin kulutuksen laskemista kestävälle tasolle, noin 30 prosenttiin nykytasosta. Vaadimme myös kulutusperäisten päästöjen sisällyttämistä päästövähennystavoitteisiin, jotta tuontitavaroiden aiheuttamat ympäristöhaitat eivät jää piiloon.

Nyt Luontokatokapinassa vaadimme lisäksi Suomea maksamaan oman osuutensa ilmastovelasta. Olemme muutakin kuin anteeksipyynnön velkaa niille globaalin etelän maille, joissa kuivuus ja tulvat ajavat ihmisiä pakolaisiksi jo tänään. Globaalin etelän maiden valtionvelat on mitätöitävä kokonaan. Lisäksi näitä maita on tuettava niiden omaehtoisissa ilmasto-, ympäristö- ja sopeutumistoimissa.

Luontokatokapinan vaatimukset

On aika kiinnittää huomio luontokatoon, joka on ilmastokriisin veroinen uhka. Suomalaisen yhteiskunnan on kannettava vastuunsa myös aiheuttamastaan luontokadosta muissa maissa. Luontokatokapinassa osoitamme vaatimuksemme Suomen hallitukselle:

Vaatimus 1. Suojellaan metsää
Suomen koko pinta-alasta on suojeltava 30 %, samoin kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät. Hallituksen on säädettävä metsähakkuita säätelevä laki, jolla Suomen maankäytön hiilinielua ja hiilivarastoa kasvatetaan merkittävästi ja pysyvästi. Saamelaisten itsemääräämisoikeus omiin alueisiinsa ja kyky perinteisen kulttuurin ja elinkeinojen harjoittamiseen on tätä toteuttaessa taattava.

Vaatimus 2: Irti tehoeläintuotannosta
Luontokatoa ja kärsimystä aiheuttavasta eläinten tehotuotannosta on siirryttävä kasvipohjaiseen ruoantuotantojärjestelmään. Tehoeläintuotannolle tällä hetkellä suunnatut tuet tulee kohdistaa kasvipohjaisen ruoantuotannon edistämiseen.

Vaatimus 3: Kannetaan vastuumme
Suomen on maksettava globaalille etelälle oma osuutensa ilmastovelasta, joka koostuu globaalin pohjoisen maiden kohtuuttoman suurista historiallisista päästöistä ja niiden tuhoisista seurauksista. Ilmastovelan nimissä pahimmin kärsineiden maiden valtionvelat Kansainväliselle valuuttarahastolle, Maailmanpankille ja vauraille maille on mitätöitävä. Lisäksi näille maille on annettava vastikkeetonta rahallista tukea niiden ilmasto-, ympäristö- ja sopeutumistoimissa.

Miksi kapinoida?

Kapinointi on tehokasta
Tutkimukset ovat osoittaneet, että mielenosoitukset todella muuttavat päätöksentekijöiden ja suuren yleisön mielipiteitä. Kapinointi käy muutoksen edellä. Meissä on muutosvoimaa!

Kapinointi on velvollisuutemme.
Kun on kasvanut ja elänyt Suomessa, on osa ylikulutuskulttuuria, joka perustuu maailmanlaajuiselle epätasa-arvolle ja epäoikeudenmukaisuudelle. On jokaisen tästä hyötyvän vastuulla vaikuttaa toimillaan ylikulutuskulttuuria ylläpitävien yhteiskunnan ja talouden rakenteiden muutokseen.

Kapinointi on voimauttavaa.
Voimme yhteiskuntana vähentää kulutustamme huomattavasti. Samalla voimme parantaa elämänlaatuamme. Luontokatokapinassa näytämme ja koemme yhdessä, millaista muutosta tarvitaan merkitykselliseen ja aidosti kestävään elämään. Toiminta on paras lääke ympäristöahdistukseen.

Liity kapinaan! Yhteinen äänemme kantautuu laajemmalle – voimakkaana mutta lempeänä. Ilmoittaudu osoitteessa luontokatokapina.fi