Miksi kapinoimme Kulovalkea-kampanjassa?

Elokapina | Kapinoi elämän puolesta!

• 9 min read
Miksi kapinoimme Kulovalkea-kampanjassa?

Elokapinan Kulovalkea-kampanjan aloittaa Kulohälytys-katujuhla torstaina 5.6. Mielenosoitukset jatkuvat 9.6.

Elokapinan vaatimukset Suomen hallitukselle ovat:

1. Leikataan tuhon tuista, ei tulevaisuudesta!

Kaikilla tulee olla oikeus toimeentuloon, sote-palveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin. Leikkaukset on kohdistettava neljän miljardin suuruisiin ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin tukiin.

2. Ilmastolaista ei peruuteta!

Ilmastokatastrofi kiihtyy – emme voi missään nimessä luopua vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta. Suomen on tehtävä osansa, jotta globaali ilmasto-oikeudenmukaisuus toteutuu.

3. Metsätuho seis, luonnonmetsät kasvuun!

Hakkuut tulee palauttaa kestäviin rajoihin, sillä metsiemme tulee olla hiilinielu, ei päästölähde.​​​​​ Metsien monimuotoisuus on pelastettava.​

Tässä kirjoituksessa taustoitetaan syitä vaatimuksille paneutumalla maailman tilanteeseen, toisiinsa nivoutuviin globaaleihin kriiseihin sekä Suomen tilanteeseen.

1. Ilmastokriisi – maailman tilanne

Elämme ilmastoromahduksen aikaa ja ilmatieteen pahimmat skenaariot ovat käymässä toteen. Maailman kuumentaminen kiihtyy entisestään. Viime vuosi oli 175-vuotisen mittaushistorian lämpimin ja vuoden keskilämpötila oli 1,6 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Ihmisen aiheuttamien ilmastopäästöjen vaikutus keskilämpötilan nousuun oli viime vuonna 1,3 astetta (1). Kymmenen viime vuotta ovat olleet maapallon kymmenen lämpimintä tilastoitua vuotta peräjälkeen (2).

1,5 asteen rajan ylittyminen lisää todennäköisyyttä ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden ylittymiselle (3). Keikahduspisteitä ovat mm. arktisen merijään ja arktisten alueiden ikiroudan sulaminen sekä Atlantin merivirtakierron romahtaminen. Keikahduspisteiden ylitys on vaarallista, sillä se johtaa ilmaston arvaamattomuuteen ja ennustamattomuuteen. Jos mannerjäätikkö hajoaa ja alkaa luisua mereen, emme voi estää sitä mitenkään. Tutkimusten mukaan yhden tai kahden keikahduspisteen ylittyminen aiheuttaa aiemmin luultua suuremman riskin ketjureaktiosta muissa ilmastojärjestelmän osissa. Keikahduspisteiden ylitys johtaa itseään ruokkivaan maailman kuumenemiseen (4).

Atlantin lämpöä kuljettava merivirtakierto AMOC on heikentynyt viime vuosina. Atlantin merivirtakierron häiriintyminen johtaisi peruuttamattomiin muutoksiin ilmastossa sekä ekosysteemien ja ruoantuotantojärjestelmien romahtamiseen. Merivirrat, mukaan lukien Suomelle keskeinen Golfvirta, ovat elintärkeitä koko maapallon lämmönsääntelyjärjestelmälle. Ilman Golfvirtaa Lapin lämpötilat olisivat lähempänä Siperiaa (5).

Grönlannin ja Antarktiksen jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt, ja sulamisvauhti on aiemmin oletettua nopeampaa (6). Jäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen johtaa merenpinnan nousuun useilla metreillä jo tämän vuosisadan aikana.

Luontokato uhkaa koko elonkehää. Alkuperäisen luonnon tuhoaminen, elinympäristöjen pirstominen ja eliöpopulaatioiden romahduttaminen on johtanut monimuotoisuuskriisiin, jossa lajien edellytykset elämään tuhoutuvat ja ekosysteemit voivat romahtaa. Tärkein tekijä luontokadon taustalla ovat ihmisen aiheuttamat muutokset maankäytössä, joista merkittävimpänä metsien raivaaminen eläinperäisen tehomaatalouden, puupeltojen ja plantaasien tieltä (7).

Toisiinsa nivoutuvat globaalit kriisit

Ilmastokriisi on yhteydessä muihin kriiseihin ja luo uusia humanitaarisia kriisejä, kun elinolosuhteet muuttuvat paikoitellen mahdottomiksi. Esimerkiksi yli 2 miljardia ihmistä asuu alueilla, jotka kärsivät äärimmäisestä vesipulasta. Makean veden puute johtuu pohja- ja pintavesien ylikäytöstä maataloudessa ja teollisuudessa, mutta ilmaston kuumeneminen pahentaa katastrofia. Lämpö lisää haihtumista, mikä kuivattaa maaperää ja makean veden varantoja (8). Joillakin alueilla kuivuus heikentää satoja. Toistuvat katovuodet aiheuttavat sotia ja konflikteja maatalousvaltaisissa maissa (9). Niistä neljästätoista maasta, joihin ilmastokriisi eniten vaikuttaa, kaikki kärsivät konflikteista (10). Esimerkiksi Syyrian sisällissota ajoi yli 6 miljoonaa ihmistä maanpakoon. Sotaa edelsi viiden vuoden kuivuus (11), ja tuontiviljan hinta nousi kuukausia ennen sodan alkua.

Palestiinassa Israel on perustamisestaan lähtien istuttanut alueelle paljon keinokastelua vaativia vieraslajeja, kuivattanut kosteikkoja siirtokuntien tieltä sekä estänyt vedensaannin palestiinalaisilta jopa viikoiksi tai kuukausiksi (12). Puolitoista vuotta kestäneen hyökkäyksen aikana Israel on muuttanut Gazan autiomaaksi ja tuhonnut tai ottanut haltuunsa 75% viljelysmaasta (13, 14). Lisää siirtomaahankkeen viherpesusta ja Suomen osallisuudesta miehityksessä voi lukea Elokapinan blogista (15).

Palestiinan tilanne on malliesimerkki siitä, kuinka ihmisten ja luonnon riisto kietoutuvat yhteen: molemmissa on taustalla resurssien ryöstäminen ja sortavat rakenteet. Ekokriisi kietoutuu väistämättä kysymyksiin vallasta ja oikeudenmukaisuudesta esimerkiksi globaalin etelän ja länsimaiden välillä tai eri ammattiryhmien, yhteiskuntaluokkien ja sukupolvien välillä (16, 17).

2. Ilmastokriisi – Suomen tilanne

Suomen ylpeydenaiheena ilmastonmuutoksen torjumisessa on ollut metsien hiilinielu eli kyky sitoa hiiltä ilmasta. Viime vuosina metsät ovat kuitenkin muuttuneet päästölähteiksi (18) ja tämä valttikortti ollaan menettämässä. Muutoksen taustalla ovat erityisesti laajat hakkuut, joihin metsäteollisuus on saanut poliittisen tuen. Metsäteollisuuden erityisrooli nieluvajeessa tulee jatkossa korostumaan, sillä Suomen nykyhallitus asetti vanhojen metsien suojelukriteerit (19) niin tiukiksi, että sen ikäkriteerit täyttää alle 9,3 % metsistä Etelä-Suomessa ja alle 13,6 % metsistä Pohjois-Suomessa (20).

Suomen metsäteollisuus esittää itsensä mielellään kestävän kehityksen ajurina. Todellisuudessa BIOS-tutkimusyksikön selvityksen (21) mukaan metsäteollisuuden osuus Suomen hiilinieluvajeesta on yli 80 %. Tämän lisäksi metsäteollisuuden vaikutus Suomen nettopäästöihin on yksinään suurempi kuin teknologia-, kemian-, ja energiateollisuuden yhteensä.

Avohakkuiden lisäksi kokonaisia ekosysteemejä on tuhottu kuivattamalla soita. Tilalle istutettiin metsää, viljaa ja nurmea ravinteikkaaseen turvemaahan. Soiden kuivattaminen kuitenkin lisää maaperää hajottavien eliöiden aktiivisuutta. Turpeen hajoaminen aiheuttaa kaksi tonnia hiilidioksidipäästöjä jokaista suomalaista kohti. Puuston kasvusta riippumatta hajoamistoiminnan päästöt kasvavat ajan mittaan, kun ilmaston lämpeneminen kiihdyttää turvemaaperän hajoamista. Tämä on räikeää ympäristön pitkäaikaista vaurioittamista lyhytaikaisen intressin vuoksi (22).

Suomessa käytettävästä puusta suurin osa ei edes jatka biotuotteeksi, vaan peräti 60 % menee suoraan tai sivuvirtoina polttoaineeksi, ja polttopuustakin vain 15 % menee kotitalouksien käyttöön (23). Tämän tekee kannattavaksi puupohjaisten polttoaineiden valmisteverottomuus, joka tuo metsäteollisuudelle rahallista tukea 418 miljoonan euron edestä vuosittain (24). Lämpökattilassa mustuva puuainesko on metsäteollisuuden käsitys vihreästä siirtymästä?

Metsien uusiutuvuutta liioitellaan herkästi, sillä metsäteollisuuden suosimissa avohakkuissa uudella puustolla menee ainakin 40 vuotta päästä samaan kasvuvauhtiin kuin mihin päästäisiin jatkuvan kasvun metsissä (25). Metsäteollisuus ei siis ole ympäristön eikä ilmaston puolella, vaan rahaa tuottava koneisto, joka hakkaa ja polttaa tulevaisuutemme silmiemme edessä.

3. Ilmastolakia romutetaan

Elokapina on vaatinut hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä (26). Elokapinaa perustettaessa vuonna 2018 vaatimus oli realistinen. Vuonna 2025 Suomi ei ole hiilineutraali, liikenteen päästöjä ei ole saatu kuriin ja metsiä hakataan kestämättömän paljon (27, 28). Vaikka energiatuotannossa on jo lähes luovuttu fossiilisista polttoaineista, maankäyttösektorin takia Suomessa kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat kasvaneet peräti 7,5 % sitten vuoden 1990 (29, 30). Laihana lohtuna tai ehkä kohta jo saavuttamattomana unelmana Suomen ilmastolaissa on sitouduttu hiilineutraaliuteen vuonna 2035 (31). Näin siitä huolimatta, että valtaosa suomalaisista kannattaa ilmastolain tavoitteita (32).

Hallitus on niin hallitusohjelmassa kuin puoliväliriihessäkin kertonut pysyvänsä ilmastolaissa (33, 34). Kun samaan aikaan mitään toimenpiteitä tämän eteen ei tehdä, nämä ovat tyhjiä sanoja. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuonna 2035 on ilmastopaneelin mukaan vielä mahdollista, mutta vaatii nopeita korjaavia toimia ennen kaikkea maankäyttösektorilla. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa hakkuiden vähentämistä välittömästi. Mikäli tarvittavia toimenpiteitä ei tämän hallituskauden aikana kyetä tekemään, on vuoden 2035 tavoitekin luisumassa Suomelta ohi (35).

Hiilinielut ja ilmastolaki nousivat julkiseksi puheenaiheeksi alkuvuodesta, kun Luonnonvarakeskus julkaisi uusia tietoja Suomen metsien muuttumisesta hiilinieluista päästölähteiksi (28, 36, 18). Tähän vedoten esimerkiksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) nostivat esiin mahdollisuuden ilmastolain avaamiseen (37). Tosiasiassa Suomi ei noudattanut ilmastolakia aiempienkaan laskelmien mukaan (38, 39).

Euroopan komissio antoi joulukuussa 2023 Suomelle suosituksen, jossa komissio peräänkuulutti Suomelta lisää ilmastotoimia, jotta Suomi saavuttaisi edes EU:n hiilineutraaliustavoitteet (38). Suomi toimitti Euroopan komissiolle kesällä 2024 kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman, joka ei vastannut komission suosituksia (39). Jo tämän suunnitelman perusteella Suomi olisi jäämässä merkittävästi jälkeen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteestaan. Metsiemme kannalta erittäin huolestuttavaa suunnitelmassa on sen nieluarvio, josta selviää, että hallituksen tavoitteena on hakkuutason kasvattaminen edelleen. Suunnitelma perustuu yli 80 miljoonan kuutiometrin hakkuisiin vuosina 2029-2038. Kestävä hakkuutaso on tiedeyhteisön mukaan 60Mm3 tuntumassa, joka oli normaali hakkuutaso vielä 2011-2012. (40, 41)

Alkuvuodesta korkein hallinto-oikeus hylkäsi luonnonsuojelujärjestöjen valituksen valtioneuvoston ilmastolain vastaisesta toimminnasta, koska päätökset hiilineutraaliuden varmistavista uusista ilmastotoimista ovat vielä valmistelussa hallituksella. Mikäli toimet osoittautuvat riittämättömiksi, järjestöt voivat valittaa uudelleen (42).

Tiedeyhteisö, Euroopan komissio, korkein hallinto-oikeus ja Suomen kansa odottavat Orpon hallitukselta välittömiä tekoja, jotta ilmastolain tavoitteissa pysyttäisiin. Samaan aikaan hallitus kuuntelee metsäteollisuuden lobbareita, tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan ja keventää rikkaiden verotusta. Metsää hakataan kestämättömän paljon joka päivä, ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet tuhotaan jo tänä päivänä.

4. Mitä voimme tehdä?

Elokapina ei suostu katsomaan sivusta, kun elämisen edellytyksiä maapallollamme romutetaan. Siksi nousemme vastarintaan jälleen tulevana kesänä. Tule mukaamme osaksi 10 000 kapinallisen joukkoa toistamaan viestiämme päättäjille: vaadimme elinkelpoisen tulevaisuuden. Meillä on oikeus elää ja taistella sen puolesta!

Juuri nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus saavuttaa historiallisia voittoja myös Suomessa! Kyselytutkimusten mukaan yli 850 000 suomalaista olisi valmis kansalaistottelemattomuuteen ympäristön puolesta. Kun ihmiset saavat ajankohtaista tietoa kriisin vakavuudesta, ovat he valmiita paitsi vaatimaan enemmän ja nopeampia toimia, myös ryhtymään itse toimintaan.

Viime vuonna saimme joukkoomme mukaan yli 1 200 uutta kapinallista. Syntyi uusia elinvoimaisia yhteisöryhmiä, kuten Kulttuurikapina, Keskiluokkakapina, Teekkarikapina ja Isäkapina. Paikallisryhmiä perustetaan eri puolille Suomea.

Vuoden 2024 onnistuneiden kampanjoiden jäljiltä Elokapinalla on ensimmäistä kertaa mahdollisuudet ja valmiudet toteuttaa massamobilisaatiokampanja, jonka osallistujamäärät lähestyvät 10 000 osallistujan rajapyykkiä. Aiemmat Extinction Rebellion -liikkeen kampanjat Alankomaissa ja Briteissä ovat saaneet aikaan merkittävää poliittista painetta ja konkreettisia voittoja saavutettuaan 10 000 osallistujan kokoluokan.

Tule siis mukaan kesäkuussa tuhansien muiden kanssa vastustamaan tuhon tukia ja puolustamaan elinkelpoista tulevaisuutta, ilmastolakia sekä kaikkea sitä, mikä on meille rakasta ja merkityksellistä!

Lähteet

  1. Maailman keski­lämpötilan nousu ylitti 1,5 astetta ensi kertaa mittaus­historiassa, ja se näkyi tulvina ja hirmu­myrskyinä. YLE, Hanna Eskonen. 10.1.2025. https://yle.fi/a/74-20135259
  2. Raportti: Ilmaston­­muutoksesta yhä vahvempia merkkejä. HS. 19.03.2025. https://www.hs.fi/tiede/art-2000011108181.html
  3. Exceeding 1.5°C global warming could trigger multiple climate tipping points. Science. 09.09.2022. https://www.science.org/doi/10.1126/science.abn7950
  4. Global Tipping Points Report 2023. University of Exeter's Global Systems Institute. 06.12.2023. https://report-2023.global-tipping-points.org/
  5. Hollantilaistutkimuksen johtopäätös: elintärkeä merivirta tyrehtyy 95 prosentin todennäköisyydellä tällä vuosisadalla. YLE, Jyri Tynkkynen. 30.08.2024. https://yle.fi/a/74-20107311
  6. Accelerating melt of ice sheets now 'unmistakable'. BBC. 20.04.2023. https://www.bbc.com/news/science-environment-65317469
  7. The direct drivers of recent global anthropogenic biodiversity loss. Science Advances,  Pedro Jaureguiberry muut. 9.11.2022. https://www.science.org/doi/10.1126/sciadv.abm9982
  8. WRI Aqueduct Water Risk Atlas. WRI Aqueduct Water Risk Atlas
  9. The causality analysis of climate change and large-scale human crisis. PNAS, David D. Zhang ja muut. 3.10.2011. https://www.pnas.org/doi/full/10.1073/pnas.1104268108
  10. As Mounting Climate Chaos, Food Crisis Undermine International Peace, Secretary-General Tells Security Council It Must 'Act Now' to Resolve Conflicts, Protect People. António Guterres. https://press.un.org/en/2024/sgsm22133.doc.htm
  11. Did climate change drive the Syrian uprising? Carolyn Gramling. https://www.science.org/content/article/did-climate-change-drive-syrian-uprising
  12. Totuus Israelin kukoistavista autiomaista. Olli-Pekka Haavisto. 11.2.2017. https://www.ku.fi/artikkeli/3669690-totuus-israelin-kukoistavista-autiomaista
  13. Gaza: By destroying agricultural lands and blocking food aid, Israel uses starvation as a weapon of war against civilians. Euro-Mediterranean Human Rights Monitor. 24.6.2024. https://reliefweb.int/report/occupied-palestinian-territory/gaza-destroying-agricultural-lands-and-blocking-food-aid-israel-uses-starvation-weapon-war-against-civilians-enar
  14. Satelliitti­kuvat todistavat, miten Gazan elinolot romahtivat – "Taistelemme eloon­jäämisestä". John Helin. 18.9.2024. https://www.hs.fi/maailma/art-2000010677019.html
  15. Finland is complicit in the Israeli occupation. Elokapina. https://blogi.elokapina.fi/finland-is-complicit-in-israels-occupation-of-palestine/
  16. Climate change is not just a problem of physics but a crisis of justice. Otto Friedrike. https://www.theguardian.com/environment/2025/apr/18/climate-change-is-not-just-a-problem-of-physics-but-a-crisis-of-justice
  17. Likainen työ – Ilmastopolitiikan voittajat ja häviäjät. Miikka Pirinen, Karoliina Paananen, Minea Koskinen. 1.4.2023. https://like.fi/kirjat/likainen-tyo/
  18. Ilmastopaneeli shokkiuutisesta, että metsät eivät ole enää hiilinielu: "Hakkuita on rajoitettava" – näin kommentoi metsäteollisuus. Yle, Hanna Eskonen. 17.1.2025. https://yle.fi/a/74-20137546
  19. Kansalliset kriteerit vanhoille metsille on hyväksytty. Maatalous- ja metsäministeriö, ympäristöministeriö. 20.03.2025. https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/kansalliset-kriteerit-vanhoille-metsille-on-hyvaksytty
  20. Metsien ikärakenne Suomessa vuosina 1951-2019. ForestNews, Anna Kauppi. 13.11.2020. https://forest.fi/fi/tilastot/metsien-ikarakenne-vuosina-1951-2019/
  21. Metsäteollisuuden kestävyyspäivitys – Osa 1: Miksi metsäteollisuudella on ilmastopoliittinen erityisasema? BIOS-tutkimusyksikkö. 11.02.2025. https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-1-miksi-metsateollisuudella-on-ilmastopoliittinen-erityisasema/
  22. Tutkijoiden arviot varoittavat: Ojitetuista turvemetsistä tulossa pian selvästi suurin ilmastopäästölähde. YLE, Kari Ikävalko. 21.3.2024. https://yle.fi/a/74-20079412
  23. Suomen metsiä hakataan nyt valtavasti – Siihen on viisi syytä. HS, Piia Elonen. 18.1.2025. https://www.hs.fi/alueet/art-2000010969838.html
  24. Verotuet 2021-2023. Valtiovarainministeriö. 15.09.2022. https://vm.fi/documents/10623/15806635/Verotuet%202021%E2%80%932023.pdf/84cd7663-0014-d485-f7f5-86b255d8e8a0/Verotuet%202021%E2%80%932023.pdf
  25. Tehottomuutta, terroria ja tiedotusta maan metsissä : metsätalouden ja sen yhteiskunnallisen toimintaympäristön kehitys. Lauri Vaara. 2010.
  26. Vaatimuksemme. Elokapina. https://elokapina.fi/our-demands/#fn:I
  27. Ilmastopaneelin raportti: Jakeluvelvoitteen kasvattaminen ja sähköistymisen vauhdittaminen puolittavat liikenteen päästöt. Ilmastopaneeli. 22.8.2024. https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneelin-raportti-jakeluvelvoitteen-kasvattaminen-ja-sahkoistymisen-vauhdittaminen-puolittavat-liikenteen-paastot/
  28. Syke: Metsien hakkuut vaikeuttavat hiilineutraaliuden tavoittelua arvioitua enemmän. YLE, Heikki Ali-Hokka. 24.10.2025. https://yle.fi/a/74-20119925
  29. EEA greenhouse gases — data viewer. European Environment Agency. 16.4.2025. https://www.eea.europa.eu/en/analysis/maps-and-charts/greenhouse-gases-viewer-data-viewers
  30. Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023. Luke. 15.1.2025. https://www.luke.fi/fi/uutiset/kasvihuonekaasuinventaarion-
  31. Ilmastolaki. 14.6.2022. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2022/423
  32. Ilmasto- ja luontobarometrit 2025. Ympäristöministeriö. 17.3.2025. https://ym.emmi.fi/l/xgQhLFtkVNx7
  33. Vahva ja välittävä Suomi. Valtioneuvosto. 20.6.2023. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165042/Paaministeri-Petteri-Orpon-hallituksen-ohjelma-20062023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  34. Perus­suomalaiset, kristillis­demokraatit ja metsä­alan lobbarit yrittivät turhaan horjuttaa ilmasto­lakia. HS, Petja Pelli. 25.4.2025. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011189128.html
  35. Ilmastopaneelin muistio ja raportti: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii nopeita korjaavia toimia maankäyttösektorilla. Ilmastopaneeli. 15.4.2025. https://ilmastopaneeli.fi/ilmastopaneelin-muistio-ja-raportti-ilmastotavoitteiden-saavuttaminen-vaatii-nopeita-korjaavia-toimia-maankayttosektorilla/
  36. Uudet tiedot Suomen metsistä ovat todellinen uutispommi – Seuraukset eivät ole ihan pieniä. HS, Piia Elonen. 17.1.2025. https://www.hs.fi/alueet/art-2000010966941.html
  37. Paine kasvaa: Myös Metsä­teollisuus vaatii ilmasto­lain avaamista. HS, Petja Pelli. 3.3.2025. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011063989.html
  38. Commission Recommendation, Assessment (SWD) and Factsheet of the draft updated National Energy and Climate Plan of Finland. Euroopan komissio. 18.12.2023. https://commission.europa.eu/publications/commission-recommendation-assessment-swd-and-factsheet-draft-updated-national-energy-and-climate-14_en
  39. Finland - Final updated NECP 2021-2030 (submitted in 2024). Ministry of Economic Affairs and Employment of Finland. 1.7.2024. https://commission.europa.eu/publications/finland-final-updated-necp-2021-2030-submitted-2024_en
  40. Arvio Suomen maankäyttösektorin tilanteesta – Tarkastelussa EU:n LULUCF-velvoitekaudet 2021–2025 ja 2026–2030. Ilmastopaneeli. 15.4.2025. https://ilmastopaneeli.fi/hae-julkaisuja/arvio-suomen-maankayttosektorin-tilanteesta-tarkastelussa-eun-lulucf-velvoitekaudet-2021-2025-ja-2026-2030/
  41. Hakkuukertymä ja puuston poistuma. LUKE. https://www.luke.fi/fi/tilastot/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma
  42. KHO:2025:2. Korkein hallinto-oikeus. 08.01.2025. https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1735886394202.html