Sotien, armeijoiden ja sotateollisuuden vaiettu rooli ilmastonmuutoksen vauhdittajina

"Vähintään 37 396 kuollutta, joista yli 15 000 lapsia. Loukkaantuneita yli 85 523. Kadonneita yli 10 000."

Näin raportoi AlJazeeran visuaalisen tarinankerronnan tiimi AjLabs 19.6.2024 Israelin hyökkäyksen seurauksia Gazassa¹.

Lukuja on vaikea ymmärtää, samoin sitä, miten kansanmurhan annetaan yhä vain jatkua. Vähintään 37 369 kuollutta on enemmän kuin mitä Kajaanissa on asukkaita². Yli 15 000 lasta tarkoittaa puolta kaikista Helsingissä varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista³. Yli 85 523 loukkaantunutta on kaksi kertaa yhtä paljon kuin Kaustisen kansanmusiikkijuhlan kävijämäärä⁴. Yli 10 000 kadonnutta tarkoittaa suunnilleen saman verran kuin mitä Suomen puolustusvoimilla on työntekijöitä⁵.

Israel on tällä hetkellä kansainvälisessä tuomioistuimessa syytettynä kansanmurhasta. Tämä on itsessään jo kammottava syyte, mutta Palestiinan kansan tulevaisuuden lisäksi Israel vaarantaa myös meidän kaikkien tulevaisuuden. Kansanmurha nimittäin aiheuttaa ennätysmäärän päästöjä.

Tutkijat laskivat vuoden 2024 alussa, että lokakuun 7. ja joulukuun 4. päivän välillä Israelin tykistö, pommit ja sotilaslennot sekä ajoneuvot tuottivat arviolta 146 952 tonnia hiilidioksidia⁶. Hyökkäyksellään Israel aiheutti siis vajaassa kolmessa kuukaudessa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin 20 maata tuottaa vuodessa⁶. Voi vain kuvitella, miten valtaviksi päästöt tulevat vielä kasvamaan, sillä 19.6.2024 mennessä kansanmurha on jatkunut yli kahdeksan kuukautta.

Mikäli ilmastonmuutoksen vauhdittaminen olisi kansainvälisesti tunnustettu rikos ihmisoikeusrikkomusten tapaan, istuisi Israelin edustaja syytettyjen penkillä kahdessa YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen oikeudenkäynnissä.

Israel ei pystyisi rikoksiinsa ilman länsimaiden aseellista ja taloudellista tukea. Myös Suomi on osavastuussa paitsi Israelin rikoksista ihmisyyttä vastaan myös niistä aiheutuvista päästöistä.

Suomi on tukenut laitonta miehitystä ja siviilien pommittamista ostamalla jo useiden vuosien ajan aseita Israelista. Rauhanpuolustajien teettämän selvityksen mukaan Suomi teki vuosina 2008-2021 hankintapäätöksiä Israelista ainakin 400 miljoonalla eurolla⁷. Marraskuussa 2023 Yle uutisoi, kuinka Suomi allekirjoitti - kesken kansanmurhan! - Israelin kanssa kauppasopimuksen 316 miljoonaa euroa maksavasta Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmästä⁸.

Suomi tunnetaan konfliktinratkaisun suurvaltana, mutta todellisuudessa sille ei ole ongelma tukea sotarikoksia saati kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka tulee lisäämään riskiä aseellisten konfliktien puhkeamiselle. Kansanmurhan tukeminen ei kuitenkaan ole Suomen suurin ihmisoikeus- tai ilmastosynti, vaan ainoastaan nopeasti sulavan jäävuoren huippu.

Suurin osa armeijoiden aiheuttamista päästöistä ei nimittäin synny sotien, vaan rauhan aikana. Tähän ovat tutkijoiden mukaan syynä sekä armeijoiden ylläpitämisestä aiheutuvat että sotateollisuuden eli varusteiden ja kaluston tuottamisen aiheuttamat päästöt⁹.

Suomen puolustusvoimien rauhanajan päästöjen suuruutta on vaikea arvioida, sillä Suomea sen enempää kuin muitakaan maailman valtioita ei velvoiteta pitämään niistä kirjaa tai raportoimaan niitä⁹. Armeijoiden ja sotateollisuuden päästöjä ei myöskään sisällytetty Pariisin ilmastosopimukseen. On kuitenkin arvioitu, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna armeijoiden päästöt ovat suuremmat kuin kaikkien kaupallisten lentoyhtiöiden päästöt yhteensä¹⁰.

Jotain päästöjen suuruudesta voidaan päätellä valtioiden sotilasmenojen koosta. Suomi on viime aikojen sotilasmenojaan suhteellisesti eniten kasvattaneiden valtioiden joukossa. Sotilasmenojen osuus Suomen BKT:sta kasvoi vuosien 2021-2022 aikana 32 %¹¹. Vuonna 2024 Suomen sotilasmenot tulevat olemaan melkein 6 miljardia euroa¹². On selvää, että menojen kasvu johtaa myös päästöjen kasvuun.

Kesäkuussa 2023 Yle uutisoi, että Suomen sotateollisuus tahkosi vuonna 2022 ennätyksellisen liikevaihdon ja kohosi ensimmäistä kertaa yli kahden miljardin¹³. Liikevoitot ja siten myös päästöt tuskin tulevat laskemaan, sillä Orpon hallitus on linjannut, että suomalaisen sotateollisuuden toimintaedellytyksiä pyritään parantamaan.

Suomi ei valitettavasti ole ainoa valtio, jonka puolustusbudjetti on paisunut viime vuosina.  

Yle uutisoi vuoden 2024 huhtikuussa, miten puolustusmenoihin käytetään nyt maailmanlaajuisesti ennätyspaljon rahaa¹⁴. Uutinen perustuu Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin raporttiin¹⁵, jonka mukaan ​vuonna 2023 kaikki maailman maat käyttivät yhteensä sotilasmenoihin yli 2,44 biljoonaa dollaria eli yli kaksi tuhatta miljardia. Tämä on 6,8 % enemmän kuin vuonna 2022.

Eniten rahaa sotilasmenoihinsa käytti - ja siten myös mitä luultavimmin eniten saastutti - Yhdysvallat. Vuonna 2023 Yhdysvaltojen sotilasmenot ylittivät 916 miljardia dollaria¹⁵, mikä tarkoittaa 2,3 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Yhdysvaltain sotilasmenot ovat niin valtavat, että ne kattavat 37 % kaikkien maiden yhteenlasketuista sotilasmenoista.

Voi vain kysyä, mihin valtio, jonka omalla maaperällä on sodittu viimeksi 1800-luvun sisällissodassa, tarvitsee näin massiivista puolustusbudjettia.

Sotilasmenojen kasvattaminen on kytketty Suomessa vahvasti kansalliseen turvallisuuteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti monen suomalaisen turvallisuudentunnetta - olemmeko me seuraavaksi tulilinjalla? Myös Elokapinassa on kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan vallitsevan maailmantilanteen vuoksi armeijoiden ja sotateollisuuden aiheuttamista päästöistä ei kannata puhua.

Asekaupat ihmisoikeuksia rikkovien valtioiden kanssa saati ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen turvallisuuteen vedoten eivät kuitenkaan ole perusteltavissa kansallisella turvallisuudella. Ilmastonmuutos ei odota, että Venäjä jättää hyökkäämättä. Palestiinalaiset eivät voi odottaa, että länsimaat suostuvat luopumaan asevarustelusta.

Ehkäpä jossain tulevassa kampanjassa Elokapina voisi rohkeasti vaatia, että valtiot velvoitetaan seuraamaan armeijoidensa päästöjä ja myös rajoittamaan niitä.

Emilia Heikura

Viitteet:

1 AJ Labs 2024: Israel-Gaza war in maps and charts. Live tracker​​​​​​​. AlJazeera 19.6.2024. https://www.aljazeera.com/news/longform/2023/10/9/israel-hamas-war-in-maps-and-charts-live-tracker​​​​​​​. Viitattu 19.6.2024. Raportti perustuu AlJazeeran omiin tietoihin.

2 Kajaanin kaupunki 2024: Tietoa Kajaanista. https://www.kajaani.fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-kajaanista/. Viitattu 19.6.2024.

3 Tilastokeskus. Varhaiskasvatukseen osallistuneet lapset alueittain, 2021-2022. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaka/statfin_vaka_pxt_13v2.px/. Viitattu 19.6.2024.

4 Kaustinen Folk Music Festival 2023: Kaustisella yleisöä toiseksi eniten koskaan. Julkaistu 16.07.2023. https://kaustinen.net/kaustisella-yleisoa-toiseksi-eniten-koskaan/. Viitattu 19.6.2024.

5 Puolustusvoimat 2024: Tietoa meistä. https://puolustusvoimat.fi/tietoa-meista. Viitattu 19.6.2024.

6 Neimark, Benjamin - Bigger, Patrick - Otu-Larbi, Frederick - Larbi, Reuben 2024: A Multitemporal Snapshot of Greenhouse Gas Emissions from the Israel-Gaza Conflict​​​​​​​. SSRN 9.1.2024. Tutkimuslyhennelmä. https://dx.doi.org/10.2139/ssrn.4684768. Viitattu 19.6.2024.

7 Paasonen, Kari 2022: Suomen ja Israelin asekauppa 2000-luvulla. Sotatuotteita Suomen Puolustusvoimille, komponenttien vientiä ja tuontia. ​​​​​​​Suomen Rauhanpuolustajat.​​​​​​​ https://rauhanpuolustajat.org/israel-asekauppa/. Viitattu 19.6.2024.

8 Osipova, Elsa 2023: Suomi ja Israel allekirjoittivat kauppasopimuksen ilmatorjuntajärjestelmästä. Yle Uutiset 12.11.2023. https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-191173. Viitattu 19.6.2024. Lähde: AFP.

9 Cottrell, Linsey & Darbyshire, Eoghan 2021: A lack of transparency makes it hard to calculate the true scale of military emissions but it’s clear they are significant. CEOBS 16.6.2021. Blogi. https://ceobs.org/the-militarys-contribution-to-climate-change/. Viitattu 19.6.2024.

10 Rajaeifar, Mohammad Ali - Belcher, Oliver - Parkinson, Stuart - Neimark, Benjamin - Weir, Doug -. Ashworth, Kirsti - Larbi, Reuben - Heidrich, Oliver 2022: Decarbonize the military. Mandate emissions reporting. Nature 611, s. 29-32. Kommentti. doi: https://doi.org/10.1038/d41586-022-03444-7 Viitattu 19.6.2024.

11 Sadankomitea: Sotilasmenot. https://www.sadankomitea.fi/teema/sotilasmenot/. Viitattu 19.6.2024.

12 Puolustusministeriö: Vuoden 2024 talousarvio. Kaavio. https://www.defmin.fi/ministerio/toiminta_ja_talous/puolustusbudjetti#1cccfc87. Viitattu 19.6.2024.

13 Moksu, Mika 2023: Suomen puolustusvälineteollisuus tahkosi ennätyksellisen liikevaihdon. Yle Uutiset 9.6.2023. https://yle.fi/a/74-20035525. Viitattu 19.6.2024.

14 Osipova, Elsa 2024: Maailmassa käytetään nyt ennätyksellisen paljon rahaa puolustukseen. Yhdessä maassa kasvua yli 1 200 prosenttia. Yle Uutiset 22.4.2024. https://yle.fi/a/74-20084882. Viitattu 19.6.2024.

15 Tian, Nan - Da Silva, Diego Lopez - Liang, Xiao - Scarazzato, Lorenzo 2024: Trends In World Military Expenditure, 2023. SIPRI Fact Sheet, huhtikuu 2024. Raportti. https://www.sipri.org/sites/default/files/2024-04/2404_fs_milex_2023.pdf. Viitattu 19.6.2024.