Kaivosyritykset ajavat valtioiden ja EU:n tuella siirtymää fossiilisista polttoaineista akkuteollisuuteen kutsuen tätä vihreäksi siirtymäksi. Teollisuudenalaa, joka tuhoaa luonnon- ja kulttuuriympäristöjä, vaarantaa ihmisten ja muunlajisten eläinten terveyden ja tuottaa nopeasti tuotannon aikana ja sen jälkeen valtavia määriä jätettä, ei voi kutsua vihreäksi. Tilastokeskuksen mukaan kaivostoiminta ja louhinta tuottavat Suomen jätteiden

Suosittelemme lukemaan ensin Ympäristöliike maailmanpolitiikan myllerryksessä-sarjan ensimmäisen osan. Tässä toisessa osassa tarkennamme linssimme edessämme avautuvan globaalin poliittisen myllerryksen yhteen keskeiseen solmukohtaan, Palestiinaan. Palestiina on nyt maailmanlaajuisen poliittisen heräämisen eturintamassa tavalla, joka hakee vertaistaan lähihistoriassa. Solidaarisuus Palestiinaa kohtaan typistyy kuitenkin usein kysymykseksi Israelin massiivisista ihmisoikeusloukkauksista ja jatkuv

Pyrimme tässä “Ympäristöliike maailmanpolitiikan myllerryksessä” -sarjan ensimmäisessä osassa tekemään huomioita päivittäisen pintaväreilyn taustalla jylläävistä muutoksista ja viime vuosikymmeniltä perinnöksi saamistamme kriiseistä. Erityisesti ilmasto- ja ympäristöliikkeen näkökulmasta maailmaa tarkasteleva teksti pohtii myös Euroopan muuttuvaa roolia globaalien ongelmien ristiaallokossa. Pureudumme sarjan seuraavissa osissa kriisiytyneen tilanteen kahteen solmukohtaan Ukrainassa ja Palestiina

Elokapinan Kulovalkea-kampanjan aloittaa Kulohälytys-katujuhla torstaina 5.6. Mielenosoitukset jatkuvat 9.6. Elokapinan vaatimukset Suomen hallitukselle ovat: 1. Leikataan tuhon tuista, ei tulevaisuudesta! Kaikilla tulee olla oikeus toimeentuloon, sote-palveluihin, koulutukseen ja kulttuuriin. Leikkaukset on kohdistettava neljän miljardin suuruisiin ympäristölle ja ilmastolle haitallisiin tukiin. 2. Ilmastolaista ei peruuteta! Ilmastokatastrofi kiihtyy – emme voi

Laajemman rintaman muodostaminen metsäpoliittisten tavotteiden taakse vaatii aiempaa enemmän yhteistyötä erilaisten sidosryhmien välillä. Tekstissä käsitellään ympäristöliikkeen ja keskeisten metsäsidosryhmien lähentymisen esteitä ja niiden ylittämistä. Kirjoitus perustuu Lusto-hankkeelle tehtyyn haastattelututkimukseen, ja se on julkaistu myös Koneen säätiön Kaivolla-blogissa. Teksti: Topi-Matti Heikkola Ympäristöliike tarvitsee liittolaisia metsäpolitiikassa. Tieteelliset tulokset ovat selvi

Azerbaidjanissa 11.-24.11. käydyt kansainväliset ilmastoneuvottelut epäonnistuivat jälleen, harvan yllätykseksi. Elokapinan neljänteen vaatimukseen, oikeudenmukaiseen muutokseen, liittyvä ilmastorahoitus jäi aivan liian pieneksi ja velkapainotteiseksi: 300 miljardia vuodessa ei riitä, kun vähintään 1 biljoona velkavapaata ilmastorahoitusta tarvittaisiin vuosittain. Näin globaalin pohjoisen rikkaat valtiot, joihin Suomikin lukeutuu, eivät edelleenkään ala maksaa vuosikymmenten

Kirjoittaja taustoittaa hallituksen pyrkimystä kannustaa vesihuollon yksityistämiseen uudistettavana olevalla vesihuoltolailla. Kirjoitus asettaa lainvalmistelun kontekstiinsa ja näyttää, ettei kyse ole vain nykyhallituksen päähänpistosta. Pyrkimys jatkaa vuosikymmenten kansainvälistä liikettä, jolla elämälle välttämätön vesi kaapattaisiin voitonteon välineeksi. Samalla teksti avaa maailmanlaajuisten liikkeiden kamppailua tämän peruselinehdon puolesta. Teksti: Olli-Pekka Haavisto Viime aikoina

Elokapina Helsinki tukee antikapitalistisen Emilia-ryhmän “Halvan joukkoliikenteen puolesta – Stop HSL:n korotuksille!” -mielenosoitusta. Mielenosoitus järjestetään 22.10. klo 16–17.30 Helsingissä. Yksi Elokapinan keskeisistä vaatimuksista on ekologisen jälleenrakennuksen toteuttaminen oikeudenmukaisesti. Tarkemmin sanottuna Elokapina vaatii, että “köyhien, pienituloisten [...] toimeentuloa on reiluuden ja kriisinkestävyyden nimissä parannettava”. On siis täysin Elokapinan arvojen

Elokapina Helsinki Elokapina Helsinki on mukana tiistaina 22.10.2024 järjestettävässä Halvan joukkoliikenteen puolesta – Stop HSL:n korotuksille! -mielenosoituksessa. Liikenteessä syntyy Suomessa viidennes, ja EU:ssa jopa neljännes kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Saavutettavan joukkoliikenteen tarjoaminen vähentää autoilua ja kuuluu siten tehokkaimpiin keinoihin ekokriisiä vastaan kamppailussa. Helsingin elokapinalliset ovat mukana vaatimassa aidosti saavutettavaa

Luontokappaleiden perusoikeudet puuttuvat Suomen laista. Ihmistä, valtiota tai yritystä voi puolustaa tuomioistuimessa, jokea, suota tai metsää ei. Siinä missä ihmiset ja jopa yritykset ovat laillisin termein oikeustoimikelpoisia henkilöitä, luontoa ja muunlajisia eläimiä ei sellaisiksi tunnisteta – muilla olennoilla ei ole laillista oikeutta olemassaoloon ja loukkaamattomuuteen. Elokapina puolustaa kaikkien olentojen oikeutta elämään,

Elokapinan viestinnässä ja sisäisissä keskusteluissa on usein todettu fossiilitalouden seurauksien kohdistuvan voimakkaimmin niihin, jotka vähiten ovat aiheuttaneet planeetan kuumenemista ja ilmastojärjestelmän nyrjähtämistä erityisesti historiallisesti tarkastellen. Kyse on alkuperäiskansoista ja niin sanotuista kolmannen maailman maista, joita nykyisin nimitetään hieman epätarkasti globaaliksi eteläksi. Nälkä, väestön heikot elinolosuhteet ja heikentyvä ympäristö eivät ole

Poliisi tulkitsee kokoontumislakia järjestelmällisesti väärin, joten Syyttäjälaitoksen tulee puuttua peliin. Oikeus elämään ja terveelliseen ympäristöön on turvattava saattamalla todelliset ilmastorikolliset, kuten Petteri Orpon hallitus, vastuuseen. Jo yli kaksi tuhatta ihmistä on osallistunut Elokapinan kahteen ensimmäiseen Myrskyvaroitus-mielenosoitukseen. Osallistujat

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Euroopassa jo sadat ihmiset ovat saaneet vankeustuomioita poliittisten perusoikeuksiensa käyttämisestä. Ilmastoliikkeen rikollistaminen on vähiten huomiota saanut salaliitto maailmassa. Kerron kohta miksi. Ennen kuin hyppään fossiilisuhmuroinnin syvään päätyyn, on syytä määritellä rikollistaminen. Tiiviisti ilmaistuna rikollistaminen (englanniksi "criminalization") on prosessi, jolla jostain käytöksestä tehdään rikollista. Rikollistamisen tavoite on

"Vähintään 37 396 kuollutta, joista yli 15 000 lapsia. Loukkaantuneita yli 85 523. Kadonneita yli 10 000." Näin raportoi AlJazeeran visuaalisen tarinankerronnan tiimi AjLabs 19.6.2024 Israelin hyökkäyksen seurauksia Gazassa1. Lukuja on vaikea ymmärtää, samoin sitä, miten kansanmurhan annetaan yhä vain jatkua. Vähintään 37 369 kuollutta on enemmän kuin

Muutoksia tehdään vasta, kun on pakko. Päättäjät eivät kykene tekemään riittäviä muutoksia ympäristöromahduksen pysäyttämiseksi, tai edes sen hillitsemiseksi. Muutoksia tehdään vasta silloin, kun poliittinen paine kasvaa niin suureksi, että sitä ei ole mahdollista sivuuttaa. Poliitikkoja ohjaavat aina näköpiirissä odottavat seuraavat vaalit, mikä johtaa lyhytnäköisiin päätöksiin – sellaisiin, jotka eivät kerta kaikkiaan

Vuosi 2024. Muistan sen vuoden kirkkaasti kuin eilisen. Olimme ympäristötuhon kynnyksellä – ja eri puolilla maapalloa ympäristötuho oli jo täyttä todellisuutta. Pahimman mittaluokan ympäristöromahdus oli silti edelleen estettävissä. Tiesimme, että meidän oli pelastettava planeetta ja että meillä oli kaikki tarvittava teknologia siihen. Mutta ihmiset olivat peloissaan. He sanoivat, että se oli

Elokapina lähetti tänään Suomen hallitukselle avoimen kirjeen, jossa se muistuttaa päättäjiä syvenevästä ekokriisistä ja rohkaisee toimimaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan edellyttämällä tavalla. Samaan aikaan Elokapinan aktivistit naulasivat teesejä nähtäville kaupungintalojen ja virastotalojen oviin useissa kaupungeissa ympäri Suomen. Teesit ovat luettavissa kokonaisuudessaan alla. Informatiivinen mielenilmaus sai inspiraationsa Martti Lutherin 95 teesistä, jotka

Helsinki, 9. toukokuuta 2024 Hyvät hallitus, kaikki kansanedustajat sekä eduskunnan virkakunta Myrsky nousee. Aikamme suurimpia haasteita ovat ilmasto- ja ympäristökriisin konkreettinen torjunta sekä aiemman puutteellisen torjunnan aiheuttamiin haittoihin reagoiminen. Näissä olosuhteissa haluamme lähettää teille tämän kirjeen. Kirjeen on tarkoitus rohkaista hallitusta toimimaan ilmasto- ja ympäristöhätätilan vaatimalla tavalla kriisin hillitsemiseksi. Lisäksi

(suomeksi alla) This text is a continuation of Elokapina's statement on Palestine. Read the statement here. Greenwashing the colonial project Despite racist claims that Palestinians had left their land barren until Zionist settlers ”made the desert bloom”, indigenous farmers produced agricultural surpluses and exported barley, sesame, and olive oil before

(Suomeksi alla) Palestine is an occupied land. Palestinian land was progressively stolen during the 20th century through the terrorizing, expulsion, and killing of the native population, first by Zionist settlers aided by the colonial administration and paramilitary groups and later through the bloody establishment of the state of Israel. Modern

Edellisessä osassa esittelin kymmenen ensimmäistä vinkkiä, ajatusta tai perspektiiviä, joista voi saada toivoa, mielenrauhaa ja voimavaroja eskaloituvien kriisien aikakauden keskellä. Tästä kirjoituksesta saat vielä yhdeksän vinkkiä lisää työkalupakkiisi. Vinkit on kerätty kolmesta teoksesta: Panu Pihkalan Päin helvettiä?: Ympäristöahdistus ja toivo (2017), Joanna Macyn ja Chris Johnstonen  Active hope: How to

Jotta ekologisen siirtymän oikeudenmukaisuus voidaan varmistaa, on työntekijöiden oikeuksia puolustettava määrätietoisesti. Siksi Elokapina tukee työntekijöitä heidän kamppailussaan omien oikeuksiensa puolesta. (In English below) Tutkijoiden viesti on selvä: maapallon elämää ylläpitävät järjestelmät ovat romahtamispisteessä. Niiden pelastamiseksi tarvitaan järjestelmämuutos, joka läpäisee kaikki yhteiskunnan sektorit. Ekologisen kriisin juurisyitä ovat vallitseva talousjärjestelmä ja sen

ELOKAPINAN HAASTE KULTTUURIALAN INSTITUUTIOILLE Marraskuussa 2023 järjestimme kulttuurialan instituutioita ja aktivisteja yhteentuovan paneelikeskustelun otsikolla "Toimijuuden uudelleen kuvittelun ilta" yhteistyössä Ateneumin kanssa. Elokapinan edustajien lisäksi paneelissa keskustelivat Ateneumin johtaja Marja Sakari, Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho, HKO:n intendentti Aleksi Malmberg, Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen sekä Taideyliopiston rehtori

(In English below) Elämme aikaa, jossa ilmastokriisi, laajempi ekologinen kriisi ja monikriisi varjostavat arkeamme. Synkkenevien uutisten edessä meillä kaikilla voi olla haasteita jaksamisen kanssa. Mistä siis toivoa ja toimintakykyä? Edellisessä kirjoituksessani käsittelin tunteiden merkitystä ekologisen kriisin ratkaisemisessa. Tähän kirjoitukseen kokosin asiaa tuntevilta kirjoittajilta vinkkejä ja näkökulmia, joista voi saada toivoa,